OLET IKUINEN ETSIJÄ

Olet elämässäsi monta kertaa miettinyt asioita joita nyt käymme käsittelemään. Olet ollut vain niin pelkuri, että et ole uskaltanut ehkä niistä kenellekään kertoa. Olet halunnut esittää jotakin sellaista mitä et todellisuudessa kuitenkaan haluaisi olla. Niin...olet mennyt ikään kuin joukon jatkona.

Tai sitten olet omaksunut roolin joka sotii kaikkia vastaan. Olet ehkä pitänyt itseäsi ikuisena kapinallisena. Etkä kuitenkaan ole sitä ollut. Kuinka monesti olisitkaan halunnut vaihtaa roolisi johonkin toiseen. Niin...kaikesta huolimatta syvällä sisimmässäsi olet se pieni poika tai tyttö, joka etsii jotakin. Sinä olet ikuinen etsijä.

Välillä olet kuitenkin uskaltanut ottaa askeleita jotakin tuntematonta kohti, mutta lailla Hannun ja Kertun olet jälkeesi kuitenkin tiputellut "pullan paloja", jotta osaisit takaisin kotiin. Olet ehkä noilla reissuillasi lailla Hannun ja Kertun ihastunut ulkoisiin rakennelmiin, mutta rakennelmien sisältä olet kuitenkin aina löytänyt ilkeän noidan. On totta että olet pettynyt. Niin monta kertaa seikkailu kohti jotakin tuntematonta, pettymys ja takaisin kotiin.

Olet kuitenkin kävellyt vain kohti taloa, jota kodiksi kutsutaan ja olet usein huokaillut olevasi yksin tällä tiellä. Elämässäsi onkin jäljellä vain tyhjät seinät, vain kulissit, ei mitään muuta. Toki olet noita kulisseja pyrkinyt täyttämään erilaisilla asioilla, mutta ne eivät ole auttaneet. Sisälle pimeään taloosi olet lailla hullujen kantanut säkissä valoa , kuitenkaan siinä onnistumatta. Talo on pimeä ja tuo talo olet...SINÄ!!!

Sisälläsi oleva pimeys on mustaakin mustempaa. Valoa sinussa ei ole, edes keinotekoinen sähkövalo ei voi kylmää ja pimeää taloasi valaista, sillä joku on katkaissut johdot. Johtoja olet yrittänyt viritellä ja löytää jostakin virtalähteen siinäkään kuitenkaan onnistumatta. Talo on pimeä ja tuo talo olet siis sinä.

Mitä sitten, ajattelet; ja jatkat elämääsi synkässä pimeydessä. Mistä tiedät vaikka haluaisinkin elää pimeydessä, vastaat ja käperryt kylmään pimeään huoneeseesi vuodattamaan tuskan kyyneleitä. Luulet, että kukaan ei sinua näe, eikä huomaa. Sinussa oleva pimeys on niin mustaa, että se on saanut silmäsikin vioittumaan. Jos SINÄ et näe, niin muista, KAIKKIEN huoneet eivät ole niin kuin sinun huoneesi...siis yhtä pimeitä.

Yhdestä asiasta sinua voikin onnitella, olet nimittäin tehnyt melkoisen "roolisuorituksen". Valitettavasti vain itse olet uskonut tuohon rooliisi enemmän kuin katsojasi. Olet nähnyt muissa taloissa valoa tämän pimeän ajan keskellä ja se on saanut sinut hämmennyksiin. Jos kerta heillä on valo, niin miksei sitten sinulla?