Ongelmia Avioliitossa


Onnellisen Avioliiton nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, ettei mikään mene omalla painollaan hyvään suuntaan, vaan sen eteen on tehtävä töitä! Ongelmien pitäisi yhdistää eikä suinkaan erottaa, sillä eikö miehen ja vaimon tulisi olla toisilleen avuksi ja turvaksi hädän päivänä, eikä päinvastoin! Mitä enemmän siis ongelmia, sen rakkaammaksi puolisoiden pitäisi tulla toisilleen, sillä kriiseissä tulisi kasvaa yhteen yhä lujemmin ja lujemmin. Kuuluuhan Avioliittolupaukseen sanat niin myötä kuin vastamäessä...

Koska Avioliiton eteen on tehtävä töitä se tarkoittaa silloin sitä, että molemmat osapuolet pyrkivät tekemään kaikkensa varjellakseen Avioliittoa! Tämä taas puolestaan tarkoittaa sitä, että se aina edellyttää molemmilta osapuolilta Avioliiton elinikäisyyden sisäistämistä kahden ihmisen kuolemaan asti kestävänä liittona. Kun tämä on sisäistetty, silloin varmasti mies sekä vaimo tahtovat tehdä kaikkensa tuon liiton eteen, sillä onhan kysymys heidän KOKO elämästään sekä onnellisuudestaan. Jokainen on oman onnensa seppä, pätee siis pitkälti Avioliitossakin…

Jotta Avioliittoa voisi varjella parhaalla mahdollisella tavalla on hyvä luoda katsaus hetkeksi niihin vaaratekijöihin, jotka valitettavan useasti johtavat avioeroon tai ainakin onnettomaan Avioliittoon. Kun ymmärrämme paremmin ajan vaarat, jotka vaanivat Pyhää Avioliittoa, silloin riittävän ajoissa osaamme puuttua niihin ja täten voitokkaasti taistella niitä vastaan. Kun siis Avioliitossa jompikumpi (tai kumpikin) osapuoli haistaa vaaran hajun, on hyvä tietää että jossakin palaa tuli! Kun haistaa savun hajun, silloin pitäisi hälytyskellojen alkaa soimaan, sillä tulella on paha tapa levitä ja polttaa tuhkaksi kaikki kaunis ja hyvä, mikä sen tielle osuu. Ja kuten hyvin tiedämme, kun tuli on päässyt riittävän laajalle, on sitä vastaan aina vaikeampi voitokkaasti taistella. Miksi siis emme pyrkisi sammuttamaan tulta jo silloin, kun se vasta pienenä liekkinä kytee jossakin…

Kun kaikki alkaa luisumaan käsistä...

(Kun huomaat joitakin näistä ominaisuuksista Avioliitossasi, ollaan vaaravyöhykkeellä)

EI OLE AIKAA TOISELLE OSAPUOLELLE

Kun kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa, heillä on aikaa toisilleen! Tämän huomaamme parhaiten pareista, jotka ovat juuri rakastuneet seuraamalla heidän elämäänsä. He keskustelevat tuntikausia ja tuntuu kuin kaikki mitä toisessa on olisi jotakin Elämää suurempaa. Janoten toistensa läsnäoloa he tahtovat viettää kaiken aikansa toistensa seurassa usein jopa niin, että unohtavat kaiken ulkopuolisen ikään kuin sitä ei olisikaan. Vastarakastuneille muu maailma menettää merkityksensä ja silmissään he näkevät vain toisensa! Parhaimmillaan Avioliitto tulisi säilyä tällaisena aina hautaan asti ja joillakin se säilyykin…

Kuitenkin valitettavasti joskus joidenkin kohdalla ajaudutaan Avioliitossa tilanteeseen, jossa puolisot vuosi vuodelta eristäytyvät toisistaan. Se tapahtuu usein pikkuhiljaa, ikään kuin varkain! Kuvioihin tulevat molempien omat harrastukset ja työelämä verottaa osansa yhteisestä ajasta. Kun perheeseen tulee lapsia lienee sanomattakin selvää, että yhteinen aika jää entistä vähemmälle. Nämä eivät ole kuitenkaan suurimpia tekijöitä eivätkä totisesti syy puolisoiden etääntymiseen toisistaan, sillä keksiihän Rakkaus aina keinot yhdessäoloon kuten sanotaan. Syy etääntymiseen on yksinkertaisesti siinä, ettei toinen osapuoli enää “jostakin syystä” kiinnosta kuten aikaisemmin. Rakkaus saa aikaan kiinnostuksen ja rakkaudettomuus sen häviämisen…

Jos Avioliitossa kiinnostus aviopuolisoon katoaa, silloin ollaan totisesti vaaravyöhykkeellä! Vaaravyöhykkeellä siksi, koska tällöin on vaarana, että puolisoiden kiinnostus ennen pitkään kohdistuu avioliiton ulkopuolelle ajaen niin helposti tilanteen sellaiseksi, jossa yhteys aviopuolisoiden välillä katoaa kokonaan jolloin voidaan jo puhua kasvamisesta eri suuntiin joka valitettavan usein johtaa pettämiseen ja uuteen suhteeseen. Selitykseksi ei tällöin riitä se, että osapuolet väittävät tuntevansa toisen jo riittävän hyvin, sillä jos kysymys olisi siitä, he tahtoisivat entistä enemmän viettää aikaa toistensa läheisyydessä. Onhan todellisella Rakkaudella aina sellainen vaikutus…

PUOLISOT ERISTÄYTYVÄT TOISISTAAN

Siir.25:23: Vaipuneet kädet ja rauenneet polvet saa aikaan vaimo, joka ei tee miestänsä onnelliseksi

Kun rakkaus katoaa Avioliitosta ajaa se puolisoita erilleen. Pahimmillaan joissakin Avioliitoissa tämä saavuttaa tilanteen, jolloin ei enää edes nukuta samassa huoneessa puhumattakaan siitä, että vietettäisiin muuten aikaa yhdessä. Molemmilla tuntuu olevan oma maailmansa johon ei toista päästetä vaikka tämä haluaisikin siihen tulla…

Keskinäinen sosiaalinen kanssakäyminen katoaa ja vain käytännön tarpeellisista asioista keskustellaan, jos niistäkään. Tällainen tilanne ajaa ennen pitkää avioeroon, mikäli tilanteelle ei tehdä nopeasti jotakin. Ei Avioliiton tarkoitus ole erottaa, vaan yhdistää…

PUOLISOT SALAILEVAT TOISILTAAN ASIOITA

Hoos.4:2-3 Vannotaan ja valhetellaan, murhataan, varastetaan ja rikotaan aviot, murtaudutaan taloihin, ja verityö verityötä seuraa. Sentähden maa murehtii, ja kaikki siinä asuvaiset nääntyvät, metsän eläimet ja taivaan linnut; myöskin kalat merestä katoavat.

Kun puolisot ajautuvat erilleen rakkauden katoamisen myötä, tällöin alkaa myöskin asioiden salailu ja molemmat osapuolet kokevat, että heillä on oikeus yksityiselämään ikään kuin he eivät olisikaan enää “yksi liha”, kuten Raamattu Avioliiton perusolemuksesta kauniista opettaa. Sen sijaan että puolisot kasvaisivat yhteen, he alkavatkin elämään yksityiselämää etsien tarpeilleen tyydytystä jostakin muualta kuin Avioliitostaan. Käytännössä tämä merkitsee rajojen asettamista omalla yksityisyydelle siten, ettei aviopuolison enää anneta tietää asioista kuten suhteen alkuvaiheessa. Sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa salaillaan eikä puolisolla ole enää asiaa tutkia kaikkia kotiin tulleita posteja, ei oikeutta vastata toisen matkapuhelimeen saatikka lukea toisen sähköposteja jne. Tässä vaiheessa ollaan usein ajauduttu jo niin paljon omille teille, että salailun syyksi varsin usein paljastuu Avioliiton ulkopuoliset suhteet, jotka eivät välttämättä ole vielä edenneet pettämisen tasolle, mutta kuitenkin ollaan jo sillä tiellä. Morsian, vaikkakin on sulhaselleen ulkonaisesti uskollinen, mutta kantaa taskussaan vieraan miehen kuvaa, on totisesti jo astunut porton tielle…(tämä pätee myös mieheen)

FYYSINEN VETOVOIMA KADONNUT

 Saarn.7:10 Minä olen rakkaani oma, ja minuun on hänen halunsa. (TÄMÄN PITÄISI OLLA IHANNE)

Kun suhteesta katoaa rakkaus, silloin katoaa kaikki oleellinen! Eristäytyneisyyden sekä asioiden salailun lisäksi puolisot eivät enää koe fyysistä vetovoimaa toisiinsa ja kun tältä saralta puolisoiden tarpeet jäävät tyydyttämättä on vain ajan kysymys milloin ajaudutaan vieraaseen vuoteeseen. Hellyys ja intohimoinen Rakkaus kuuluvat Avioliittoon, mutta kun eristäytyneisyyden ja salailun suhteen ei voi puhua enää mistään kahden ihmisen välisestä yhteisestä sopimuksesta, lienee sanomattakin selvää, ettei seksikään enää suju. Tai tarkemmin sanottuna: sitä ei ole lähes ollenkaan…

ERI SUKUPUOLTA OLEVAT YSTÄVYYSSUHTEET

Viis.14:24: " he eivät enää välitä hengestä eivätkä avioliiton puhtaudesta, vaan toinen raivaa toisen tieltänsä salakavalasti ja tuottaa hänelle kärsimystä viettelemällä hänen vaimonsa. "

Sir.23:18-27: Ihminen, joka jättää oman aviovuoteensa, sanoo mielessään: "Kuka minut näkee? Pimeys on minun ympärilläni, ja seinät suojaavat minut, eikö kukaan minua näe; mitä minä pelkäisin? Korkein ei minun syntejäni muista." Ihmissilmiä hän pelkää eikä tiedä, että Herran silmät ovat kymmentuhansin verroin kirkkaammat aurinkoa, katselevat ihmisten kaikkia teitä ja näkevät salaisetkin loukot.  Kaiken hän tuntee jo ennen kuin se on luotu; samoin sen jälkeen, kun se on loppuun saatettu. Sellainen mies saa rangaistuksensa kaupungin kaduilla, ja hänet otetaan kiinni, missä hän ei aavistakaan. Samoin käy naidun naisen, joka on hyljännyt miehensä ja hankkinut perillisen vieraasta miehestä. Sillä hän on ensiksikin ollut tottelematon Korkeimman laille ja toiseksi rikkonut miestänsä vastaan ja kolmanneksi huoruudella rikkonut avion sekä hankkinut lapsia vieraasta miehestä. Hänet viedään seurakunnan eteen, ja rangaistus on tuleva hänen lapsillensa:  eivät hänen lapsensa juurru, eivätkä hänen oksansa hedelmää anna. Muistonsa hän jättää jälkeensä kiroussanaksi, eikä hänen häpeätänsä pyyhitä pois. Ja jälkeenjääneet tulevat tietämään, että ei ole mitään parempaa kuin Herran pelko eikä mitään makeampaa kuin vaarinottaminen Herran käskyistä."

Sir.9:9: Naidun vaimon kanssa älä laisinkaan istu yhdessä, äläkä kemuile hänen kanssaan viinin ääressä, ettei sielusi taipuisi hänen puoleensa ja ettet kiihkossasi syöksyisi turmioon.

Kun Avioliitto ajautuu kahden ihmisen väliseen eristäytyneisyyteen tulevat kuvioihin mukaan puolisoiden ystävyyssuhteet eri sukupuolta olevien ihmisten kanssa. Koska ollaan ajauduttu suhteessa salailuun selitellään kumppanille valheellisesti kysymyksessä olevan vain ystävyyssuhteita, joista toisen osapuolen ei kannattaisi olla ollenkaan huolestunut. Tätä selitystä tarjotaan kumppanille vaikka itsekään siihen ei enää uskota…

Eri sukupuolta olevat ystävyyssuhteet työkavereihin tai koskien harrastuksia syvenevät johtaen usein avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin. Tutkimusten mukaan aviopuolisot pettävät puolisoaan eniten työkavereiden kanssa ja pettämistä tapahtuu eniten juuri ystävyyssuhteiden pohjalta, liittyivät nämä ystävyyssuhteet sitten harrastuksiin, työpaikkaan tai ylipäätänsä mihinkä tahansa muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tutkimukset osoittavat kiistattomasti myöskin sen valitettavan tosiasian, että usein avioliiton ulkopuolinen suhde syntyy jonkun sellaisen kanssa, joka kuuluu perheen ystäväpiiriin. Ystävyys eri sukupuolta olevan kanssa on siis ikään kuin ponnahduslauta matkalla kohti avioliiton ulkopuolista suhdetta. Tämä juontuu pitkälti siitä, että ystävän kanssa jaetaan kaikki se, mikä pitäisi jakaa oman aviopuolison kanssa ja täten alussa niin pinnalliset keskustelut johtavat helposti syvällisiin keskusteluihin, tätä kautta ihastumiseen ja avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen…

Koska eri sukupuolta olevien avioliiton ulkopuolisten ystävyyssuhteiden riskiä ei tahdota enää Avioliiton tässä vaiheessa useinkaan huomioida, pääsee tilanne ajautumaan usein niin pahaksi, ettei paluuta menneisyyteen ole! Tällöin Avioliitossa osapuolet ajautuvat helposti elämään ns. “kaksoiselämää”, jota on hyvin vaikea lopettaa sen salailun tähden, joka verhoaa itsensä ystävyyden valheelliseen kaapuun. Jos ystävyyssuhteet ovat sallittuja eri sukupuolta olevien välillä ja suorastaan tavoiteltuja, eikä niissä myönnetä olevan mitään riskiä, niin vaikea on toisen Avioliiton osapuolen puuttua enää asioiden kulkuun saamatta ylimustasukkaisuuden leimaa. Epäilevä kun on helppo leimata vainoharhaiseksi ja mustasukkaiseksi, vaikka todellisuudessa tämä olisikin oikeassa…

ITSENSÄ EHOSTAMINEN, MUTTA EI PUOLISOA VARTEN

1 Kor.7:33.. nainut huolehtii ... kuinka olisi vaimolleen mieliksi... mutta naimisissa oleva huolehtii kuinka olisi mieliksi miehellensä. (TÄMÄN PITÄISI OLLA IHANNE)

Kun Avioliitto on saavuttanut sellaisen kylmyyden, että yhteisessä lemmenpesässä parketilla liikkuessaan aviopuolisot tarvitsevat luistimia ja täten jompikumpi (tai pahemmassa tapauksessa molemmat) ovat ajautuneet Avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen on siitä yksi näkyvä merkki itsensä ehostaminen aina silloin kun lähdetään perheen ulkopuolelle. Niinhän tekee aina vastarakastunut, eli ei sen mitään outoa pitäisi kenellekään olla! Avioliiton suhteen säälittävää tilanteessa on se, ettei rakkauden kohde ole enää puoliso vaan aivan joku muu, tässä tapauksessa “joku” ulkopuolinen…

Hygienian laiminlyönti on yksi selvin merkki parisuhteen kylmyydestä puolisoiden välillä. Kun ollaan tilanteessa, jossa ei enää halutakaan olla haluttava puolison silmissä, vaan tietoisesti laiminlyödään hygieniaa ikään kuin viestittäen toiselle osapuolelle, että “älä tule lähelleni, en tahdo sitä”, silloin ollaan Avioliiton sudenkuopassa…

VOIKO TILANTEELLE TEHDÄ ENÄÄ MITÄÄN?

Tob.6:18: ...nouskaa molemmat ylös ja huutakaa avuksenne armollista Jumalaa; hän on pelastava teidät ja oleva armollinen. Älä pelkää, sillä hänet on määrätty sinulle alusta alkaen...

Jos Avioliitossa ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa ei enää edes keskustelu suju (kuten yleensä ongelmatilanteissa on valitettavasti tapana), silloin olisi hyvä kääntyä ulkopuolisen auttajan puoleen. Ei avioliittoneuvojan puoleen kääntyminen ole hävettävä asia vaikka yllättävän monet sitä sellaisena pitävätkin vain siitä syystä, ettei uskalleta myöntää asioiden ongelmatilanteita. Avioliiton eteen kun ei koskaan voi tehdä liikaa töitä…

Hyvä vaihtoehto on siis turvautua avioliittoneuvojan apuun, mikäli tuntuu siltä, ettei muuta keinoa ole. Kuitenkin PARAS vaihtoehto on kääntyä Avioliiton asettajan eli Jumalan puoleen. Kuka voisikaan paremmin auttaa kuin Hän, joka on luonut miehen ja naisen elämään yhdessä Pyhässä Avioliitossa. Ei ole nimittäin olemassa sellaista solmua, jota ei Jumala Kristuksessa Jeesuksessa pystyisi avaamaan...

AVIOERO EI OLE KOSKAAN VAIHTOEHTO

Matt.19:4-6"Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'  ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'  Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

Valitettavan usein Avioliitossa olevat kokevat avioeron ainoaksi vaihtoehdoksi. Todellisuudessa se on kuitenkin vain ongelmien pakenemista sen sijaan, että mies ja vaimo yhdessä rinta rinnan taistelisivat yhteisen onnensa puolesta. Itse asiassa Avioliitossa ei pitäisi edes viljellä sanaa avioero, sillä tällöin siitä herkästi puolisoiden ajatusmaailmassa muodostuu yksi vaihtoehto johon hyvin helposti ainakin tämän päivän Avioliitoissa langetaan silloin kun parisuhteessa ilmenee ongelmia. Eivät ongelmat häviä pakenemalla vaan ne selvittämällä! Mitä hyödyttää paeta Avioliiton ongelmia uuteen suhteeseen kohdatakseen ne siellä uudestaan ja uudestaan? Hoitamattomilla ongelmilla kun on paha tapa uusiutua! Kerran eronnut eroaa tilastojen mukaan helpommin uudestaan, eli miksi lähteä sutta karkuun jos vastaan voi tulla karhu…