OPPI SIELUN KUOLEMATTOMUUDESTA

(Ote Marko Lindin kirjasta: VAHVISTA VELJIÄSI)

Heti aluksi haluan sanoa, että minäkin olen uskonut sielun kuolemattomuuteen ja lähinnä siihen, että sielu on kuolematon myöskin erillään Kristuksesta. Olen entinen helluntailainen ja niin kuin kaikki tiedämme, mm. helluntailaiset opettavat, että sielu ei koskaan kuole. Ei vaikka olisi erillään Kristuksestakin. Päinvastoin, se jatkaisi olemassaoloaan helvetin tulessa iankaikkisesti kärsien loppumatonta kidutusta...

Muistan aikoinani kun mietin näitä asioita Raamatun valossa ja mitä enemmän tutkin asioita Katolisen kirkon eli mm, helluntaiopetuksen mukaan, ( joka huom. on sitten siirtynyt luterilaisen kirkon kautta myöskin muihin herätysliikkeisiin, kuten helluntailaisiin ), niin huomasin sen epäloogisuuden. En koskaan ymmärtänyt, vaikka luin paljon eri teoksia, että mikä ero on esim. hengellä ja sielulla. Tiedätkö sinä?

Oppiin sielun kuolemattomuudesta kuuluu nimenomaan se, että erotellaan ihmisestä kolme kokonaisuutta. Väitetään, että ihmisellä on ruumis, sielu ja henki. Ja, että ruumis vain kuolee, sielun taas eläessä ikuisesti. Välillä taas kuulee opetusta, että henki on se joka perii iankaikkisuuden. Näin on sotkettu niin sielu kuin henki toisiinsa eikä niistä monikaan helluntailainen tai luterilainen osaa sanoa eroa. Joskus sielu perii siis iankaikkisuuden ja joskus henki. Esitettäessä kysymyksen "kumpi perii iankaikkisuuden", vastaukset ovat erilaisia. Mitään yhtenäistä oppia siis tästä asiasta ei ole.

On huomattava, että suurin syyllinen erheellisiin käsityksiin sielun kuolemattomuudesta ja helvetin ikuisesta piinasta on eittämättä Raamatun käännökset toisille kielille. Kun Raamattua on käännetty, on usein jouduttu tilanteisiin, joissa on pitänyt hakea tietyille sanoille suomenkielinen vastine. Tämä on aiheuttanut vaikeutta Raamatuntulkinnassa. Otetaanpa muutama esimerkki. Ajattelepa ihmistä, joka kääntää Raamattua esim. jonkin sellaisen alkuasukasheimon kielelle, joka ei ole koskaan nähty lunta,Dan.7:9"...Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa". Kuinka vaikeaa onkaan kääntäjän löytää synonyymi eli samaa tarkoittava sana sanalle lumi. Tällaisissa tapauksissa on mahdollista, että jakeen merkitys pahimmassa tapauksessa voi muuttua.

Kerrotaan, että kun Mikael Agricola käänsi Raamattua Suomen kielelle ja tuli vastaan sana leijona, niin hän joutui sen kääntämään "jalopeuraksi", koska siihen aikaan monikaan suomalainen ei tiennyt leijonasta mitään. Tänä päivänä taas tiedetään leijonasta, mutta jalopeura on tuntemattomampi....Tällaisia tilanteita tulee kääntäjille vastaan tuon tuostakin. Mainittakoon myös tässä yhteydessä, että esim. islamin usko ei menneinä vuosina antanut kääntää Koraania millekään kielelle, juuri sen tähden, että he pelkäsivät, että Koraanin alkuperäinen opetus ja oppi muuttuisi sitä kääntäessä muille kielille. Nykyisin toki käännöksiä tuostakin kirjasta jo löytyy. Mutta kaikesta tästä huolimatta on meidän suomalaisten Raamatusta löydettävissä selvä totuus, eli harhaan emme voi mennä tälläkään perusteella.

Onko sielu kuolematon? Antaa Raamatun itse vastata,Hes.18:4"Katso, kaikki sielut ovat minun: niin kuin isän sielu, niin pojankin sielu - ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava". Niin kuin huomaamme, vastaus on selvä. Jos sielu tekee syntiä, se kuolee. Lakkaa siis olemasta. Mutta ennen kuin voimme saada tähän vastauksen, joka rakas lukijani sinuakin tyydyttää, on meidän käsiteltävä hieman käsitteitä; henki, sielu ja ruumis. Ja ennen kaikkea sitä, että mitä Raamattu näistä asioista opettaa.

Aloittakaamme hengestä,1 Moos.2:7"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu". (huom. ei ihmiseen, vaan ihmisestä!) Jumala siis luodessaan ihmisen puhalsi häneen ELÄMÄN HENGEN, Job.33:4" Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut". Näin ihmisestä tuli elävä sielu eli elävä persoona.

Henki on jokaisessa elävässä ihmisessä juuri se Jumalan antama voima, joka vaikuttaa sen, että ihminen yksinkertaisesti elää. Sanotaanhan, että kun joku kuolee, niin hänestä lähtee henki. Ja tämä onkin ihan Raamatullista, Saarn.12:7"Ja tomu palajaa maahan, niin kuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin". Niin kuin huomaamme, ihmisen kuollessa hänen Jumalan antama elämää ylläpitävä henki palaa Hänen luoksensa.

Onko henki vain ihmisillä? Ei tietenkään, vaan kaikella elollisella, Saarn.3:19"Sillä ihmislasten käy niin kuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niin kuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla".

"Tätä asiaa voidaan havainnollistaa sähkölampulla. Tavallinen sähkölamppu käsittää ilmattoman lasipallon, jonka sisällä on ohuita sähköä johtavia metallilankoja. Sen kyky antaa valoa riippuu yhteydestä sähkövirtaan. Kun sähkövirta yhdistetään lampun sisällä oleviin lankoihin, syntyy sekä valoa, että lämpöä. Voimme nyt verrata valmista mutta valotonta lamppua siihen ensimmäiseen ihmiseen, jonka Jumala loi. Niin kuin sähkölampun jokainen yksityiskohta on tehty valmiiksi virran johdattamiseksi lankoihin, niin myös Adam oli Jumalan täydellinen luomus. Mutta hänessä ei ollut elämää, niin kuin ei lampussakaan ilman virtaa ole valoa. Valo syntyy vasta silloin kun lamppu yhdistetään sähkövirtaan. Aivan samoin elävä ihmissielu (ihminen) syntyi vasta sinä hetkenä, jolloin Jumala antoi Aadamin oman henkäyksensä. Vasta silloin syntyi elävä sielu(ihminen), joka kykeni puhumaan, ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan. Kuolemassa taas tapahtuu päinvastoin, kuten lamppua sammuttaessa. Niin kuin valo ja lämpö häviävät kun sähkövirta lampusta katkaistaan, niin myös tietoinen ja tunteva, toimiva, ajatteleva ja puhuva persoonallinen, sielu (ihminen), lakkaa olemasta. On vain maasta tullut ruumis, jonka osana on sinne myös palata. (Tavoitteena kuolemattomuus, Wiljam Aittala).

Jos henki on se osa ihmisestä, joka perii iankaikkisuuden, niin silloinhan kaikki ihmiset perisivät iankaikkisuuden, riippumatta siitä, olivatko he jumalattomia tai uudestisyntyneitä Jeesuksessa Kristuksessa ( Saarn. 12:7). Raamattu opettaa kuitenkin, että vain uudestisyntyneet Jeesuksessa Kristuksessa perivät iankaikkisuuden ( Room.6:23), joten voimme ymmärtää, että henki ei ole suinkaan mikään erillinen osa ihmisestä, joka perisi iankaikkisuuden. Jos se olisi erillinen osa ihmisessä, niin silloin kaikki, niin eläimet kuin ihmiset, niin uskovaiset kuin jumalattomatkin perisivät iankaikkisuuden. Sillä palaahan henki aina Jumalan luokse. Joten ymmärrämme, että henki EI OLE MIKÄÄN ERILLINEN OSA IHMISESSÄ.

Vanhassa testamentissa sana ruah esiintyy 377 kertaa. Perusmerkityksessään se tarkoittaa ilman liikettä, tuulta tai hengitystä, henkeä. Uudessa testamentissa Heprean ruah-sanan vastineena käytetään Kreikan sanaa pneuma. Näiden sanojen perusmerkitys on aivan sama. Ei vanhassa enempää kuin uudessakaan testamentissa ihmisen henki (ruah tai pneuma) esiinny ruumiista erossa olevana itsenäisenä olentona. Erikseen on Jumalan Henki (1 Kor.2:11, 14;Ef.4:30;1 Piet.1:12; 2 Piet.1:21), jolla tarkoitetaan jumaluuden kolmatta persoonaa, Pyhää Henkeä. Hänet mainitaan uudessa testamentissa noin 90 kertaa. Kun puhutaan ihmisistä, merkitsee pneuma:

1. Ihmistä itseään silloin kun osa edustaa kokonaisuutta, kuten Luuk.1:47, missä Maria sanoo: "Minun henkeni (pneuma) riemuitsee Jumalasta". Maria tarkoitti tietysti sitä, että hän itse, koko ihmisenä, riemuitsi.

2. Elämää, elämän periaatetta, elämää ylläpitävää voimaa. Jairuksen tyttärestä sanotaan, että "hänen henkensä (pneuma) palasi, ja hän nousi heti ylös"(Luuk.8:55). Ja kun Jeesus ristillä huudahti: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni (pneuma), on selvää, että Hän tarkoitti koko elämäänsä (Luuk.23:46).

3. Ihmisen luonnetta tai hänen sisäisen voimansa laatua ja ominaisuutta. Jeesus sanoi nukkuville opetuslapsilleen: "Henki (pneuma) tosin on altis, mutta liha on heikko"(Matt.26:41). Stefanuksen vastustajat eivät kyenneet pitämään puoliaan "sitä viisautta ja henkeä(pneuma) vastaan, jolla hän puhui" (Apt.6:10). Paavali puhuukin pelkuruuden, voiman, rakkauden ja raittiuden hengestä (pneuma)) (2 Tim.1:7). (Raamatun sanoma:huhtikuu-kesäkuu 1999, s.27)

Jos henki on erillinen osa ihmisessä, se osa joka perii iankaikkisuuden, niin miten on selitettävissä mm. seuraava Raamatun paikka, Luuk23:46"Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni." Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä". Jos kerta Jeesuksen henki meni paratiisiin, niinkuin jotkut virheellisesti opettavat, NIIN EIKÖ JEESUS MENNYTKÄÄN! Tämän virheellisen opin kannattajat menevät jo pelkästään tämän Raamatun kohdan kanssa sekaisin. He kun opettavat, että Jeesus olisi kuollessaan heti mennyt paratiisiin (käsittelemme tätä myöhemmin).

Mikä on sitten sielu? Mennäänpä taas Raamatun alkulehdille luomistapahtumaan, 1 Moos.2:7"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu". Niin kuin huomaamme, ihmiseen ei tullut elävä sielu, VAAN IHMISESTÄ TULI ELÄVÄ SIELU. YKSINKERTAINEN YHTÄLÖ, EIKÖ VAIN.

Ruumis (maan tomua; maan alkuainetta) > Elämän henkäys (Jumalalta tuleva elämän "henki") > ELÄVÄ OLENTO (SIELU ELI IHMINEN). Sielu on siis ELÄVÄ IHMINEN, ruumiin ja hengen kokonaisuus.

Ajatellaanpa, että sinulla on nauloja ja lautoja. Sinä rakennat niistä laatikon. Kun vedät naulat irti laudoista, sinulla on vain nauloja ja lautoja. MISSÄ ON LAATIKKO? Samalla tavalla käy, kun Jumalan antama elämän henki lähtee ihmisestä. Jäljelle ei jää enää käsitettä ihminen, niin kuin ei laatikko esimerkissäkään jäänyt enää jäljelle käsitettä laatikko. Luomistyössä oli siis ruumis (maan tomu) ja Jumalan antama henki ja näistä muodostui sitten ihminen (sielu). Samalla tavalla kuin on naulat ja laudat ja näistä muodostuu laatikko. Eikö olekin yksinkertaista!

Vanhassa testamentissa käytetty Hebrean sana nefes on käännetty usein Suomeksi sanalla sielu. Sillä on monia muitakin käännösvastineita. Tavallisimpia ovat henki","elämä","mieli","halu","itse".---Ehkä tunnetuin kohta, jossa nefes-sanaa käytetään, on 1 Moos.2:7 "Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento". Niin kuin huomaamme, niin uusi, vuoden 92 käännös suomentaa tämän oikein. Tästä käy hyvin selville sielun merkitys, joka tarkoittaa elävää olentoa

"Perinteiseksi sieluksi käännetty hebrean sana nefes ei edellä mainitussa esimerkissä merkitse mitään sellaista, mikä ihmisellä olisi, mutta eläimiltä puuttuisi. Tavallisimmin nefes merkitsee elävää ja toimivaa olentoa, joko yksilöä tai yhteisöä. Sanaa nefes käytetään usein myös tunteiden ja emootioiden tyyssijana. "Sieluni iloitsee" on meikäläisittäin sanoen-MINÄ ILOITSEN. Uudessa testamentissa vastaava Kreikan sana on psykhee, jolla Raamatussa useimmiten on sama perusmerkitys kuin hebrean nefes-sanalla. Se ei siis tarkoita Platonin filosofiasta tunnettua sielua, psyykeä, sitä ikuiseen ideamaailmaan kuuluvaa osaa ihmisestä, jolle kuolema merkitsee vapautumista ruumiin kahleista. "Kuolemattoman sielun" käsite kuuluu kreikkalaiseen filosofiaan, ei Vanhaan eikä Uuteen testamenttiin". (Heikki Palva, Raamatun tietosanasto, Wsoy,1995. s.940-942).

>>Psykheen merkitys Uuden testamentin kielenkäytössä sisältyy johonkin seuraavista ryhmistä:

1. Psykhee tarkoittaa elävää olentoa, elävää yksilöä. Paavali kirjoittaa: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento"(psykhee, 1 Kor.15:45). Ilmestyskirjassa sanotaan: "kaikki meressä elävä (psykhee) kuoli" (ilm.16:3).

2. Psykhee tarkoittaa ihmistä persoonana. "Pelko levisi ihmisten (psykhee) keskuuteen"(Apt.t.2:43).

3.Psykhee tarkoittaa ihmisen fyysistä elämää, ihmistä kokonaisuutena. "Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Sen tähden minä sanon teille: älkää kantako huolta hengestänne (psykhee), siitä mitä söisitte--. Onhan henki (psykhee) enemmän kuin ruoka" (Luuk.12:22-23).

4.Psykhee merkitsee myös sisäistä elämää. "Puhdistakaa sielunne (psykhee) totuuden kuuliaisuudessa"(1 Piet.1:22).>> (Aittala: Tavoitteena kuolemattomuus)

Monet väittävät, että vain ihmisellä on sielu. Näin Raamattu ei kuitenkaan opeta, 3 Moos.17:13-14"saa pyydystetyksi syötävän metsäeläimen tai linnun, hän vuodattakoon sen veren maahan ja peittäköön multaan. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri, jossa sen sielu on; sen tähden minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön".

Jumala sääti kansalleen Israelille, että nämä eivät saisi syödä verta. Erään tulkinnan mukaan syynä saattoi olla se, että siihen aikaan pakanakansat joivat eläimen verta saadakseen syötävänä olevan eläimen voimat veren kautta itselleen. Tämä oli selvää taikauskoa, pakanuutta, ja ehkä Jumala tämän tähden sääsikin, että kukaan ei saisi syödä verta. Veri elämän vertauskuvana tarkoitti, että vain Jumala voi antaa ja ottaa elämän. Siksi verta ei tullut juoda eikä syödä.

Sana sielu voidaan suomentaa myöskin yksinkertaisesti monissa kohdin sanalla ELÄMÄ. Myöskin seuraava Raamatun paikka kertoo jotakin siitä, miten Raamatun kääntäjät ovat virheellisesti kääntäneet esim. seuraavat jakeet Luuk.12:19-20"ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse.' Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut"? Oikein käännettynä sama kuuluu seuraavasti: Luuk.12:19-20" ja sanon itselleni (psykhee), ihminen (psykhee), sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse." Mutta Jumala sanoi hänelle :Sinä mieletön, tänä yönä sinun täytyy antaa elämäsi (psykhee). Niin kuin huomaamme, sana psykhee tulisi suomentaa eri yhteyksissä eri tavalla. Raamattu kansalle 99 painos suomentaakin tämän kohdan oikein, Luuk.12.19"Sitten sanon ITSELLENI.....

Joos.11:11" Ja he löivät kaikki ne sielut, jotka siellä olivat, miekan terällä, ja tappoivat, niin ettei yhtäkään jäänyt".(Biblia). Niin kuin huomaamme, tässä sielu on jotakin sellaista, mitä voidaan koskettaa miekalla. Tämä kohta voitaisiinkin suomentaa, että he löivät kaikki ne ihmiset, jotka siellä olivat, miekan terällä jne. Ja uusi kirkkoraamattu, vuoden 92 käännös onkin sen oikeaoppisesti tehnyt: "Israelilaiset surmasivat Hasorissa joka ainoan elävän olennon".

Apt.2:41"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Niin kuin tästäkin Raamatun kohdasta huomaamme, niin tietysti tässä tarkoitetaan , että kolmetuhatta IHMISTÄ meni tässä kasteelle. Uusi kirkkoraamattumme onkin sen suomentanut paljon paremmin, 92 käännös:"Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä".

Ps.74:19" Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää. Tämäkin Raamatun kohta tulee suomentaa seuraavasti, niinkuin vuoden 92 - käännös on sen oikeaoppisesti tehnytkin:"Älä jätä petojen armoille niitä, jotka sinua ylistävät, säästä köyhien palvelijoittesi henki".

1 Piet.3:20" jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. Vuoden 92- käännös suomentaa sen oikeaoppisesti seuraavalla tavalla:" jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana".

5 Moos.12:23"Ole vain luja siinä, ettet syö verta; sillä veri on sielu, ja sielua sinun ei pidä syömän lihan kanssa. Vuoden 92- käännös suomentaa tämänkin kohdan OIKEAOPPISESTI: Mutta teidän tulee tarkoin pitää huoli siitä, ettette nauti verta, sillä veressä on elämänvoima, jota ei saa syödä lihan mukana". Eikö nämä muutamat Raamatun paikat jo riitä osoittamaan, että ihmisessä ei ole erikseen mitään sielua, vaan että IHMINEN ON SIELU!!

Niin kuin olemme huomanneet, sielu ei ole, niin kuin jotkut harhaopettajat niin väittävät, jokin erillinen osa ihmisessä. VAAN SIELU ON SAMA KUIN IHMINEN. Se voidaan myöskin suomentaa, riippuen asiayhteydestä mm. sanoilla, "ELÄMÄN VOIMA" tai " ELÄMÄ".

"Nykyajan teologisessa antropologiassa esitetään enää harvemmin erillistä oppia sielusta. Ihminen ymmärretään Jumalan luomaksi, ainutkertaiseksi kokonaispersoonaksi. Kuolema merkitsee ihmisen henkisten ja fyysisten elintoimintojen totaalista päätöstä ja ruumiin ylösnousemus ihmisen kokonaispersoonan astumista tuomiolle. "(Otavan suuri ensyklopedia (Keuruu 1980) 8 osa, s.6199).

Katsokaamme vielä kolmatta kokonaisuutta eli ruumista. Mikä sitten on ruumis? "Liha (hebr.basar) tarkoittaa Vanhassa testamentissa tavallisesti sekä ihmisen, että eläimen kuolevaista ruumista. Koska ihminen "lihallisena" olentona on heikko ja katoava, "liha"-sanan käyttöön liittyy usein kielteinen arvovaraus, 2 Aikak.32:8("lihan käsivarsi" tarkoittaa "vain ihmisvoimaa"), Jes.40:6-8 ("kaikki liha on kuin ruoho" tarkoittaa, että ihmiset ovat vain ruohoa)."Uudessa testamentissa käytetään Kreikan sanaa sark vastaamaan Vanhan testamentin basar-käsitettä. Kun Paavali sanoo, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa, 1 Kor.15:50, hän tarkoittaa, ettei ajallinen ja katoava ihminen sellaisenaan, muuttumatta, siitty uuteen elämään, niin kuin fariseukset väittävät. Ikuisen elämän toivo ei silti perustu ajatukseen sielun kuolemattomuudesta.

"Ajallinen ruumis" on hengellisen ruumiin (1 Kor. 15:44) siemen: se katoaa, se haudataan, mutta Jumalan herättäessä sen se Kristuksen ylösnousemusruumiin tavoin kirkastuu uudeksi taivaalliseksi "hengelliseksi ruumiiksi", 1 Kor.15:35-49. "Liha on Hengen vastakohta, sen kilpailija, jopa turmiovalta, joka ikään kuin ulkopuolelta pyrkii orjuuttamaan ihmisen, Gal .4:29;5:17 s., 6:8--"Liha" on synnin valtapiiri ihmisessä. "Ruumis" on laajempi käsite kuin "liha";kamppailu Jumalan Hengen ja synnin välillä käydään "ruumiissa", ei "lihassa", Room.6:12. "Raamatun ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen: ruumista ja sielua, ihmisen ulkonaista olemusta ja hänen persoonaansa "minäänsä" ei voi erottaa toisistaan. Kun Paavali puhuu hengestä, sielusta ja ruumiista, hän ei tarkoita näillä ihmisen eri osia, vaan korostaa puhuvansa koko ihmisestä. 1 Tess.5:23".(Raamatun sanoma: huhtikuu-kesäkuu 1999)

Sitten pääsemmekin itse asiaan-eli onko sielu (ihminen) kuolematon? Luterilainen kirkko, helluntaiseurakunta, vapaaseurakunta ja monet muut opettavat, että sielu ei kuole koskaan. Niilo Yli-Vainio opetti myöskin, että sielu on kuolematon. Onko se? Mitä Raamattu asiaan sanoo?

Jumala kielsi Aadamia ja Eevaa syömästä hyvän ja pahantiedon puusta,1 Moos.2:17"mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman". (Huom. Raamatussa puhutaan kahdesta kuolemasta; sisäinen ihminen + ruumis)

1 Moos.3:4"Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole". Väite, jonka mukaan ihminen on kuolematon, on saatanan valhe, jonka se jo esitti paratiisissa Eevalle. No, kuinka kävi Eevan langettua syömään hyvän ja pahantiedon puusta, 1 Moos.3:19"Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman". Näin, toisin kuin luullaan, kuolema tuli ihmisen osaksi.

Seuraavaksi muutamia Raamatunpaikkoja, jotka osoittavat selvästi, että sielu ei ole kuolematon: Apt.3:23"Ja pitää tapahtuman, että jokainen sielu, joka ei tätä Prophetaa kuule, pitää hävitettämän pois kansasta". (Biblia). Niin kuin tästäkin kohtaa huomaamme, sielu voidaan hävittää.

Hess.13:19"Ja te häpäisette minut kansani edessä muutamista ohrakourallisista ja leipäpalasista, kun kuoletatte sieluja, joiden ei olisi kuoltava, ja annatte elää sielujen, jotka eivät saisi elää". Tästäkin kohdasta huomaamme, että sielu voi kuolla.

Hess.22:25" . he syövät sieluja". Jos sielu on kuolematon, niin kuinka sitten voidaan sieluja syödä?

Hess.22:27"....hukuttavat sieluja". Jos sielu on kuolematon, niin kuinka sielu voidaan hukuttaa?

Jaak.5:20"niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta". Niin kuin huomaamme, Raamattu kertoo jatkuvasti, että sielu voi kuolla!! Sielu ei ole siis kuolematon. Profeetan ennustaessa Jeesuksesta, hän sanoo, Jes.53:12"sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan". Kuinka kukaan voi jo pelkästään näiden esimerkkien jälkeen sanoa, että sielu on kuolematon? SIELU EI OLE KUOLEMATON, MUUTOIN KUIN JEESUKSESSA KRISTUKSESSA!

Hess.18:4"Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu - ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava".

Jeesus kuitenkin Golgatalla voitti kuoleman vallan! 2 Tim.1:10"Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta, joka kukisti kuoleman". VAIN JEESUKSESSA KRISTUKSESSA SIELU ( IHMINEN) ON KUOLEMATON. Joh.11:26" Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole". Sielu siis "itseisarvona" ei ole kuolematon. Vain Jeesuksessa Kristuksessa meillä on iankaikkinen elämä.

Vain Jumalalla Jeesuksessa Kristuksessa yksin on kuolemattomuus,1 Tim.6:15-16 "kuningasten Kuningas ja herrain Herra, jolla ainoalla on kuolemattomuus". Ja vain Hän voi sen meille ihmisille antaa, Room.6:23 "Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme".

Ihmiset, jotka väittävät, että sielu (ihminen) on katoamaton, kuolematon, ovat unohtaneet seuraavan Raamatunkohdan,1 Kor.15:54" Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen". JOS KUOLEMATTOMUUS ON AUTOMAATTISESTI KAIKILLA IHMISILLÄ, EIHÄN SIIHEN TARVITSE ENÄÄ "PUKEUTUA"!!

"On myöskin huomattava se tosiseikka, että Raamatussa esiintyy yli 1600 kertaa termejä, jotka yleensä käännetään sanoilla "sielu" tai "henki", mutta KERTAAKAAN EI NÄIDEN SANOJEN YHTEYDESSÄ ESIINNY KÄSITE "KUOLEMATON" TAI "KUOLEMATTOMUUS". ( Tunnustuskirjana Pyhä Raamattu. s.384).

Niin kuin olemme huomanneet, sielu ei ole kuolematon muutoin kuin Jeesuksessa Kristuksessa. Kuitenkin miljoonat ja taas miljoonat uskovat, että kun ihminen kuolee, niin sielu ( jokin osa ihmisestä) jatkaa olemassaoloaan joko paratiisissa (Jeesuksen luona) tai tuonelan esikartanoissa. Olemme tähän mennessä tutkineet, että sielu ei ole "jokin osa ihmisessä", vaan sielu on IHMINEN. Mitä tapahtuu sitten ihmiselle kuolemassa...

MITÄ KUOLEMASSA TAPAHTUU?

Kun ihminen kuolee, niin Jumalan eläväksi tekevä henki poistuu ihmisestä ( Saarn.12:7). Ihminen nukkuu kuolonunta. Hän ei siis tiedä maailmanmenosta mitään, Saarn.9:5"Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään". / Saarn.9:10"Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä". / Ps.146:4"Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin".

Ihminen siis yksinkertaisesti nukkuu, ei tiedä tämän maailman menosta mitään, 1 Tess.4:13 "Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole".

Jeesus, Herramme ja Vapahtajamme kertoi sen ajan ihmisille ERITTÄIN SELVÄSTI MITÄ KUOLEMASSA TAPAHTUU, Joh.11:11-14"Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta." Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi." Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta. Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut". Miten yksinkertaisen selkeätä. Jeesus kertoi opetuslapsilleen, että Lasarus nukkuu. Hän tarkoitti tällä, että kuolema on vain unta, josta Hän oli menossa Lasaruksen herättämään...

Jeesukseen uskovat Hänen aikanansa olivat hyvin perillä siitä, milloin maan tomussa nukkuva ihminen nousee ylös. Lasaruksen äiti ei luullut, että Lasarus jo olisi Aabrahamin helmassa tai missään muussakaan autuaaksi tekevässä paikassa. Hän tiesi, että vasta viimeisenä päivänä Lasarus nousisi ylös, Joh.11:21-24"Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot." Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös." Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä" .

Katso tarkasti seuraavia Raamatun paikkoja ja tulet vakuuttuneeksi, että ihminen kuolemassa VAIN NUKKUU, Matt.9:24"Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu." Niin he nauroivat häntä". / Matt.27:52" ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös". Stefanuksen marttyyrikuolemaa kuvataan Raamatussa seuraavalla tavalla, Apt.7:60"Ja sen sanottuaan hän nukkui pois". Ihminen kuollessaan siis vaipuu tiedottomaan uneen.

1 Tess.4:14 "Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan". / 1 Kor.15:15-16"ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty". Edellinen Raamatun paikka on siitä mielenkiintoinen, että siitä käy ilmi myöskin se, että JEESUSKIN KUOLI, NUKKUI POIS, ja sitten Hänet herätettiin. Tämä Raamatun kohta kertoo itse asiassa siitä, mitä tapahtui Jeesuksen kuollessa. Jeesus ei siis mennyt heti paratiisiin, niinkuin jotkut virheellisesti opettavat, vaan Hän yksinkertaisesti "nukkui kuolonunta".

Uskova ihminen herätetään vasta sitten, kun Jeesus saapuu maan päälle noutamaan OMIAAN. Jumalattomia ihmisiä ei silloin vielä kuitenkaan herätetä. Joten, jos sinä rakas lukijani, et ole laittanut asioitasi Jumalan kanssa kuntoon, niin teethän sen viipymättä, Joh.6:39"Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä". / Joh.6:54"Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä". Eikö ole erittäin selkeätä Raamatun opetusta.

Ihmiset siis, niin uskovaiset kuin jumalattomatkin, kuollessaan nukkuvat tiedotonta untaan. Kun Jeesus tulee, niin hän herättää omansa Häntä vastaan. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus, Ilm.20:4-5"...he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus".

Jumalattomat, siis ne jotka ovat pilkkana pitäneet Jeesuksen Kristuksen sovitustyön, herätetään vasta viimeiselle tuomiolle, toisessa ylösnousemuksessa, Ilm.20:13"Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin". / Joh.5:28" Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen". Niin kuin huomaamme, sielut (ihmiset) kuoleman jälkeen nukkuvat tiedottomassa tilassa odottaen ylösnousemusta.

Kaikki ihmiset kyllä kerran herätetään, mutta jotkut tulevat toivomaan, että heitä ei olisi koskaan herätettykään, Dan.13:2 "Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen". Jumala kuitenkin tahtoisi, että kaikki heräisivät elämän ylösnousemukseen. Hän ei kuitenkaan voi pakottaa ihmistä kääntymään puoleensa, Hes.18:32"Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää".

1 Kor.15:29-30" Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta, sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä, miksi nämä sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan? Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan"? Niin kuin huomaamme, Paavali tietää, että kuolleet nukkuvat, SILLÄ VAIN NUKKUVA VOI HERÄTÄ! Myöskin hän ymmärsi, että jos ei kuolleitten ylösnousemusta ole, on usko Jeesukseen Kristukseen turhaa.

1 Tess.4:15-17" Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa". Jos uskova ihminen, uskova sielu, menisi heti kuoleman jälkeen paratiisiin, niin silloinhan HE OLISIVAT EHTINEET ENNEN MEITÄ. Näin ei kuitenkaan Paavalin mielestä selvästikään ole. Uskokaamme mieluummin Paavalia, kuin jo edesmennyttä Niilo Yli-Vainiota tai ketään muuta harhaopettajaa, jotka opettavat, että ihminen kuolemassa heti menee joko tuonelan esikartanoihin tai paratiisiin...

Pietari helluntaisaarnassaan puhui Daavidista, Apt.2:29 "Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä". Pietari tuo erittäin selvästi esille sen, että DAAVIDKAAN EI OLE VIELÄ NOUSSUT YLÖS JUMALAN LUOKSE, VAAN HÄNKIN VAIN NUKKUU, Apt.2:34"Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin". Miten selvää opetusta. Daavid oli Jumalan mielen mukainen mies, ja jos kuka, niin hän olisi jo taivaassa, jos sinne heti kuoleman jälkeen hyvät pääsisivät. Mutta niinkuin huomasimme, ei edes hän ole vielä siellä, 1 Kun.2:10"Sitten Daavid meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin".

Kuolonunta nukkuvat myös muut Israelin kuninkaat, 1 Kun.11:43"Sitten Salomo meni lepoon isiensä tykö ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin". / 1 Kun.14:31"Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin". / 1 Kun.15:8"Ja Abiam meni lepoon isiensä tykö". / Job.14:12" niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennen kuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa". Niin kuin huomaamme, Raamattu käyttää toistamiseen sanaa "lepo", silloin kun ihminen kuolee. Lepo on siis unta. Kun ihminen kuolee, hän yksinkertaisesti nukkuu kuolonunta.

Harhaopettajat väittävät kuitenkin, että sielu (osa ihmisestä) HETI kuolemanjälkeen joko nousee "henkiruumiina" ylös paratiisiin tai vaipuu alas tuonelaan. Nämä tällaiset ns. opettajat, sen sijaan, että tutkisivat Raamattua, elävät pimeydessä ja tuohon samaan pimeyteen he haluavat viedä muutkin. Nämä tällaiset ovat vain sokeita sokeain taluttajia (Matt.15:14). Heitä kuunteleville kuuluukin seuraava Raamatun Sana, 2 Tim.2:16-18"Mutta pysy erilläsi epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän puheensa jäytää ympäristöään niinkuin syöpä. Niitä ovat Hymeneus ja Filetus, jotka ovat totuudesta eksyneet, kun sanovat, että ylösnousemus jo on tapahtunut, ja he turmelevat useiden uskon".

Niilo Yli-Vainio kirjassaan "Järkyttävä maailma" sivulla 13 kirjoittaa mm. seuraavaa: "Ylienkelin ääni alkaa kuulua läpi taivasten, koko enkelimaailma havahdutetaan VASTAANOTTAMAAN Jumalan Pojan morsiusseurakunta kotiin." "Jumalan Poika on lähtenyt NOUTAMAAN kotiin sitä seurakuntaa, jonka puolesta Hän kerran kuoli ristillä verisen ristin kuoleman, seurakuntaa, jonka puolesta Hän on lähes 2.000 vuotta rukoillut ja jota Hän on sydämen ikävällä odottanut kotiin. " Tietämättään on Niilo tässä kohden kirjoittanut totuuden. Asia on juuri niinkuin hän tässä on kirjoittanut. Valitettavasti vain hänen muu opetuksensa MENEEKIN RISTIIN TÄMÄN KÄSITYKSEN KANSSA.

Mistä sielun kuolemattomuus-oppi on oikein peräisin? Niilo Yli-Vainion keksintö se ei suinkaan ole, ei vaikka häntä viisaana onkin pidettävä...

Filon ja Josefus olivat myötävaikuttamassa tämän opin siirtymisestä juutalaisuuteen. "Kreikkalaisen filosofin Platonin vaikutuksesta oppi sielun luontaisesta kuolemattomuudesta pääsi tunkeutumaan juutalaisuuteen erityisesti Aleksandriasta käsin. Niinpä se tavataan juutalais-hellenistisellä filosofilla Filonilla (20 eKr.-47 jKr.) samoin kuin myös juutalaisella historioitsijalla Josefuksella. Kahden juutalaisen koulukunnan kehittyminen alkoi noin v.200 paikkeilla eKr. Niinpä jo makkabealaiset (v.166 eKr.alkaen) edustivat käsitystä, jonka mukaan kuolleitten puolesta voitiin rukoilla ja että ihminen omaa luontaisen kuolemattomuuden. Filonin mukaan ns. järjelliset sielut odottivat tilaisuutta ruumiillistua ihmisessä. Kuoleman tapahtuessa ruumis hajoaa, kun taas aineeton sielu palaa ikuisuuteen. Filon hylkäsi myös opin ruumiin ylösnousemuksesta ja uskoi pahojen iankaikkiseen rangaistukseen. Hän yhdisti platonismin ja juutalaisuuden taitavaksi järjestelmäksi väittäen löytävänsä Vanhaa testamenttia kuvaannollisesti tulkitsemalla kreikkalaisen filosofin pääpiirteet. Toinen juutalaisuuden haara pitäytyi kuitenkin Vanhan testamentin kirjaimelliseen tulkintaan puoltaen käsitystä jumalattomien hävittämisestä ja ihmisen kuolevaisesta olemuksesta. Tätä linjaa edustavat myös Kuolleen meren kirjalöydöt. Ne osoittavat essealaisten veljeskunnan pitäytyneen käsitykseen, jonka mukaan vain vanhurskaat perivät iankaikkisen elämän, kun taas jumalattomat hävitetään, niin, että he lakkaavat kokonaan olemasta. (Esim. Johannes kastaja kuului tähän ryhmään, oma lisäys). .....Näyttää kuitenkin siltä, että Jeesuksen aikaan mennessä kreikkalaisen filosofian vaikutuksesta käsitys ihmisen luontaisesta kuolemattomuudesta oli jo löytänyt vankan sijan juutalaisuudessa.

"MUUTAMAT" KIRKKOISÄT OLIVAT KUITENKIN OIKEALLA ( Raamatullisella) ASIALLA. Klemens Roomalainen piti kuolemattomuutta Jumalan lahjana, joka annetaan vain vanhurskaille, kun taas lopullinen jumalattomien kuolema merkitsee olemassaolon päättymistä. Barnabas puhui ikuisesta kuolemasta ikuisen elämän vastakohtana. Saatana, synnintekijät ja paha hävitetään. Antiokian Ignatioksen mukaan ylösnousemus on ainoa portti kuolemattomuuteen. Siksi se on ratkaiseva asia. ( Oikeaa Raamatullista näkemystä edustivat monet, monet muutkin kirkkoisät, oma lisäys). Gnostilais-manikealainen harhaoppi ja sen tunkeutuminen kristilliseen seurakuntaan näihin aikoihin herätti erityisesti Gallian piispan Irenaeuksen (n.130-202 jKr.) puolustamaan oikeauskoista oppia luonnosta ja kohtalosta....Hän korosti, että ihminen voi saada kuolemattomuuden lahjan vain Jumalan armosta ja voimasta.

ATHENAGORAS AVAA PORTIT HARHAOPILLE: Ensimmäinen, joka julisti sielun luontaista kuolemattomuutta kristillisenä oppina, lienee ateenalainen Athenagoras (v.127-190 jKr.), joka oikeastaan oli filosofi ja joka kristinuskon vastaanotettuaankin säilytti platonilaisen perusnäkemyksen siitäkin huolimatta, että hän näin tehdessään joutui jyrkkään ristiriitaan vallitsevan kristillisen opetuksen kanssa". (Tätä samaa epäraamatullista ajattelutapaa ovat sitten muut samanlaiset "harhaopettajat" opettaneet, oma lisäys) . (Tavoitteena kuolemattomuus, Aittala)

On myöskin syytä mainita esim. Origenes, joka kristinuskoon siirtyessään ei kuitenkaan koskaan luopunut epäraamatullisesta, pakanallisesta sielun kuolemattomuusopistaan. Näiden tällaisten harhaopettajien kautta kristinuskoon levisi harhaanjohtava opetus sielun kuolemattomuudesta erillään Kristuksesta.

Niin kuin huomaamme, niin oppi sielun kuolemattomuudesta erillään Kristuksesta on kummunnut pakanauskonnoista ja kreikkalaisesta filosofiasta. Ei suinkaan Raamatusta, niinkuin monet väittävät. Kristilliseen kirkkoon tämä harhaoppi tuli vasta n. 200- luvulla jKr. jolloin kirkkoisät tekivät siitä kristillisen teologian. Sielun kuolemattomuusoppi, niinkuin olemme huomanneet, ei ole Raamatullinen ja siksi meidän onkin se hyljättävä.

Onko oppi paratiisista ja Tuonelan esikartanoista, niinkuin mm. Ylivainio opetti, Raamatullinen. Niilo Yli-Vainio kirjoittaa kirjassaan "Järkyttävä maailma", sivulla 17-18 seuraavaa: "Tuonela on jumalattomille välitila, jossa he odottavat viimeistä tuomiota....Tuonela ei ole sellainen välitila, jossa ihminen olisi tiedoton, niin kuin jotkut väittävät.....Uskoisin, että kääntymättöminä kuolleet eivät ole ainakaan vielä kahleissa, mutta se on varma, että he ovat tuonelassa samoissa vaivoissa pahojen henkivaltojen kanssa".

Onko asia todellakin näin, niinkuin jo edesmennyt opettaja Niilo -YliVainio opettaa? Jos ei ole, niin eikö hän silloin ollut harhaopettaja, 2 Piet.2:1"Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja".

Tässä vaiheessa on huomattava, kun puhutaan siitä, että onko ketään ihmistä jo taivaassa, että Raamattu kertoo muutamista ihmisistä, jotka ovat kyllä menneet taivaaseen. Kun Jeesus kuoli, niin silloin monia pyhien ruumiita nousi ylös haudoistaan, Matt.27:50-53"Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle". Siksi Raamattu sanookin, Ef.4:8"Sentähden on sanottu: "Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saaliikseen".

On myöskin sellaisia ihmisiä, kuten Hanok (1 Moos.5:24) ja Elia (2 Kun.2:1) ja tietysti Mooses (5 Moos.34:6), jotka eivät ole kuolleet "normaalilla" tavalla, vaan he ovat jo taivaassa. Hebr.11:5"Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois." Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle"./ 2 Kun.2:11"Kun he niin kulkivat ja puhelivat, niin katso, äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset, ja ne erottivat heidät toisistansa, ja Elia nousi tuulispäässä taivaaseen/. / Juud.1:9"Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua Herra"!

Ketään ihmistä ennen Moosesta ei oltu otettu taivaaseen, Mooses oli ensimmäinen, Room.5:14" kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen. Nämä ihmiset ovat jo taivaassa niiden Pyhien kanssa, jotka nousivat haudoistaan Jeesuksen kuollessa.

Mooses ja Elia ilmestyivät Jeesukselle kirkastusvuorella, ikään kuin varmistukseksi siitä, että he ovat jo taivaassa. Eiväthän he muuten olisi voineet Hänelle ilmestyä, Mark.9:4"Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa". Nämä ihmiset ovat jo taivaassa, niinkuin jotkut Raamatun paikat antavatkin ymmärtää. NÄITÄ VASTAAVANLAISIA IHMISIÄ ON TAIVAASSA KAIKENKAIKKIAAN 24 KPL! KYLLÄ, LUIT OIKEIN, NIIN PIENI ON TUO JOUKKO, Ilm.4:4"Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä kultaiset kruunu".

Se, että muutamat ovat päässeet taivaaseen maistamatta kuolemaa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki hyvät olisivat jo taivaassa ja kaikki pahat olisivat kärsimässä vaivaa tuonelassa. Raamattu ei tue tällaista näkemystä! Niin kuin olemme toistamiseen huomanneet, ihminen kuolemansa jälkeen nukkuu kuolonunta, kunnes hänet herätetään. Jumalaton herää tuomion ylösnousemukseen ja Jeesuksen lapsi herätetään elämän ylösnousemukseen.

Harhaopettajat, jotka väittävät, että ihminen heti kuolemansa jälkeen menee joko taivaaseen tai tuonelan esikartanoihin, eivät ole käsittäneet oikeuden käynnin periaatteesta mitään. Raamattu opettaa, että kerran me kaikki olemme Kristuksen tuomioistuimen edessä. Siis ihan jokainen, sinä sekä myöskin minä, me kaikki, 2 Kor.5:10"Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa". Vasta tuomioistuimen päätöksen jälkeen, ihminen joko tuomitaan kadotukseen tai iankaikkiseen elämään Jumalan luona, Matt.25:30-46"Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.' Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?' Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.' Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?' Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään". ENSIN SIIS JULISTETAAN TUOMIO JA VASTA SITTEN SE LAITETAAN TÄYTÄNTÖÖN!

Näin on taivaallisessa oikeudenkäynnissä niinkuin se on myöskin maallisessa oikeidenkäynnissä. IHMINEN ON AINA SYYTÖN, KUNNES TOISIN TODISTETAAN. Jos taas ihminen heti kuolemansa jälkeen joutuisi joko kärsimään vaivaa tai sitten pääsisi ihanuuteen ennen varsinaista tuomiota, ( joka ei ole vielä tapahtunut), niin sehän tarkoittaisi sitä, että IHMINEN OLTAISIIN TUOMITTU ENNEN OIKEUDENKÄYNNIN JULISTAMAA PÄÄTÖSTÄ. Se taas puolestaan osoittaisi meille, että Jumala ei ole oikeudenmukainen. Juuri oikeudenmukaisuuteen perustuu se periaate, että ihminen on syytön kunnes toisin todistetaan...

Jumala on oikeudenmukainen, Ps.119:137"Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat". Eikö oikeudenkäytännön periaate jo riitä osoittamaan, että ihminen heti kuolemansa jälkeen ei joudu kärsimään saatika sitten nauttimaan. Eikö tämä oikeudenkäynnin periaate osoita meille, että ihminen yksinkertaisesti vain nukkuu, eikä tunne mitään, ei hyvää eikä pahaa. Jumala on kaikkia luotujaan kohtaan oikeudenmukainen mutta olisiko se oikeudenmukaisuutta, jos joku tuomittaisiin kärsimään rangaistusta, ennen oikeuden päätöstä...

Monet ihmiset pitävät "nukkumista" vieraana käsitteenä, sillä heitä on jo niin pitkään opetettu väärin. Kun minä vielä kuuluin Helluntaiseurakuntaan, niin pidin "kuolemanuni" käsitettä jotenkin ilkeäntuntuisena. Ajattelin, että jos minä vain haudassa nukun, niin ehkä tunnen kun madot minut syövät ja ehkä tunnen arkussani yksinäisyyden jne. Mutta tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä ihminen ei silloin tiedä mitään. Monet taas ajattelevat, että nukkuminen on "pitkäveteistä" ja näin ollen haluaisivat jo heti päästä Herramme Jeesuksen luokse. Kuolemanuni, vuosituhansiakin kestänyt, on kuitenkin jokaisen ihmisen kohdalla, kuin hyvin nukuttu yö. Kun illalla painaa päänsä tyynyyn ja nukahtaa, niin aamulla herätessään ei tiedosta ajan pituutta muutoin kuin kelloon katsomalla. Kuolemanuni on siis sinällään ihan mieluinen asia, ei mikään epämiellyttävä painajainen...

Jotkut harhaopettajat opettavat, että Jeesuksen vertaus rikkaasta ja köyhästä miehestä olisi osoitus siitä, että on todellakin olemassa jo HETI KUOLEMAN jälkeen joko huono tai hyvä paikka. Tässä vertauksessa Jeesus puhuu "käsitteestä" Aabrahamin helma (Luuk.16:19-31). Tämän vertauksen mukaan tuntuisi siltä, että ihmiset tosiaankin pääsisivät heti kuolemansa jälkeen Aabrahamin helmaan. Ongelmaksi tulevat kuitenkin seuraavat Raamatuntekstit, Hebr.11:8-13"Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva. Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä; sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala. Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen. Sen tähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti. Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä". / Hebr.11:39-40" Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu; sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen". SIIS...AABRAHAMKAAN EI OLE VIELÄ LUVATTUA SAAVUTTANUT!!!! AABRAHAMKAAN EI OLE VIELÄ PÄÄSSYT TÄYDELLISYYTEEN!! Vaan kaikki jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat kuolleet, nousevat yhdessä Aabrahamin ja muiden kuolleitten pyhien kanssa yhdessä sekä elossa olevien pyhien kanssa Herraa vastaan yläilmoihin, 1 Tess.4:15-17"Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa".

Eikö ole erittäin yksinkertaista Raamatun opetusta. Oikein on Jumala sanonut profeetta Jesajan kautta, Jess.35:8" Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan".

Niin...Jumalan tie on niin suora, että hullutkaan eivät pääse tältä tieltä eksymään. Lailla Apostoli Pietarin, voinemmekin sanoa kaikille harhaopettajille, heidän opettaessaan epäraamatullisia oppejaan seuraavaa, Apt.13:10"Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä"? Niin tiet ovat suorat, ihmiset ne usein vain tekevät niin mutkaisiksi. Opit ovat selkeät, mutta ihmiset ne tekevät niin monimutkaisiksi. ON SE NIIN SÄÄLITTÄVÄÄ!

Niin kuin olemme huomanneet, selkeä Raamatun opetus on, että ihminen kuoleman jälkeen nukkuu "kuolonunta". Hän ei siis tiedä mistään mitään. Kuitenkin tulee päivä, jolloin jokainen ihminen herätetään unestaan. Hyvää tehnyt elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen. Jokainen ihminen joutuu Kristuksen tuomioistuimen eteen. Ne jotka ovat Herraa Jeesusta Kristusta, syntiemme sovittajaa seuranneet uskollisesti ja pitäneet Jumalan käskyt ja Hänen todistuksensa pääsevät iankaikkiseen elämään Hänen kanssaan. Toiset, ne jotka ovat pilkkana pitäneet Golgatan työn joutuvat iankaikkiseen eroon Jumalasta. Heidät tuhotaan iankaikkisella tulella, eikä heitä enää sen jälkeen ole. Kukaan ei heitä enää sen jälkeen muista. He ovat kadonneet.

Ennen kuin käymme käsittelemään mitä todella tapahtuu lopullisen tuomion jälkeen, on syytä hieman tarkastella, ikään kuin alustukseksi sanaa KADOTUS. Monissa kohdin, missä Raamatussa käytetään sanaa kadotus, se voitaisiin myöskin suomentaa sanoilla "HÄVITÄ OLEMATTOMIIN". Kun siis ihmistä, joka ei ole uskossa, kohtaa kadotus, niin on selvää, (tämän pitäisi jokaisen sisälukutaitoisen ymmärtää), että silloin ihminen HÄVIÄÄ OLEMATTOMIIN. HÄN SIIS KATOAA. HÄNTÄ EI SIIS YKSINKERTAISESTI ENÄÄ OLE OLEMASSA!!! On syytä muistaa tämä, kun käymme käsittelemään mitä ihmiselle tapahtuu lopullisen (iankaikkisen) tuomion jälkeen.

On myöskin hyvä käsitellä "alustukseksi" myöskin sanaa ELÄMÄ ja KUOLEMA. Jokainen sisälukutaitoinen ymmärtää, että kyseessä on TOISTENSA VASTAKOHDAT. Ymmärrettävyyden vuoksi sanottakoon: ELÄMÄN VASTAKOHTA EI OLE ELÄMÄ, EIKÄ KUOLEMAN VASTAKOHTA OLE KUOLEMA!

Raamatun selkeä ilmoitus on, että VAIN JEESUKSESSA KRISTUKSESSA MEILLÄ ON IANKAIKKINEN ELÄMÄ. Vain yhteydessä Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa voi ihminen elää. Tai tarkemmin sanottuna, MIKÄÄN EI ELÄ JOS ON HÄNESTÄ ERILLÄÄN,Apt.17:28"sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme". Yksikään olento, yksikään kasvi, eikä ylipäätänsä mikään voi elää erillään Hänestä, joka on Elämä ja Yltäkylläisyys. Sillä Jeesuksessa Kristuksessa kaikki ovat luodut ja ilman Häntä ei ole luotu mitään, Kol.1:16-17"Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa".

On siis selvää, että kun nämä "välit" lopullisen tuomion jälkeen LAITETAAN POIKKI, kun kuvaan astuu iankaikkinen kadotus Jumalan kasvoista, niin silloin "putket" elämän antajaan katkaistaan ja elämä yksinkertaisesti lakkaa. Vain Jeesuksessa Kristuksessa meille TARJOTAAN IANKAIKKISTA ELÄMÄÄ, Joh.11:26"Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen"? / 1 Joh.5:13"Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä". Tätä taustaa vasten on täysin ymmärrettävää, että lopullisen tuomion jälkeen, kun jumalaton joutuu erilleen Luojastaan, NIIN HÄN YKSINKERTAISESTI LAKKAA OLEMASTA, 2 Tess.1:9 "Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta". Ne taas jotka ovat uskoneet Jeesuksen lupaukseen, ette ikinä kuole ( voidaan kääntää: eivät tule kuolemaan / King James käännös), saavat kokea kohdallaan, että Hän ei valehdellut. Sillä vain JEESUKSESSA KRISTUKSESSA ON ELÄMÄ.

Mitä tapahtuu sitten lopullisen tuomion jälkeen? Onko sittenkin olemassa ikuinen helvetti, jossa kärsitään rangaistusta ja kidutusta ja tuskaa ja ahdistusta? Tutkikaamme tätäkin asiaa, niinkuin kaikkia muitakin asioita Raamatun valossa! Monet ihmiset kuullessaan tervettä Raamatullista opetusta siitä, mitä viimeisen tuomion jälkeen jumalattomille tapahtuu, suorastaan loukkaantuvat kuullessaan, että helvetti ei olekaan paikka missä ihmisiä kidutetaan loputtomiin. Heidän mielestään koko usko menettää merkityksensä, jollei helvettiä ikuisine kidutuksineen ole olemassa. Näille tällaisille ihmisille on tyypillistä, että he ovat valinneet Jumalanpalveluksen pelkästään pelosta, ei rakkaudesta Häneen, joka kuoli ristillä syntiemme edestä. Näillä tällaisilla ihmisillä on vääränlaiset motiivit ja ne kyllä tulevat paljastumaan viimeisellä tuomiolla, Matt.10:26"Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi". Nämä tällaiset ihmiset eivät ymmärrä anteeksiannosta paljoakaan. Se taas heijastuu heidän vaelluksessansa siten, että he ylhäältä katsovat muiden syntisten vaellusta ja ovat hanakoita heitä arvostelemaan. He ovat fariseuksia, jotka lammasten vaatteisiin pukeutuneina hämmentävät monia vilpittömiä Jeesuksen kalliilla verellä lunastettuja Jumalan pyhiä. Nämä tällaiset ihmiset antavat Jumalasta väärän kuvan ja sitten ihmettelevät, kun ihmisiä ei kiinnosta palvella "Israelin Pyhää". Näin tällaisten ihmisten teot ja käsitykset tulevat päivänvaloon. He kokevat, että jos Jumala ei annakaan kiduttaa jumalattomia helvetissä ikuisesti , niin se olisi heitä kohtaan, jotka "tosisydämellä" ovat Jumalaa palvelleet, väärin. Nämä tällaiset ihmiset eivät tiedä Jumalan rakkaudesta ja olemuksesta paljoakaan, Jess.1:3"Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä".

KENENKÄÄN EI TULE PALVELLA JUMALAA RANGAISTUKSEN PELOSTA VAAN RAKKAUDESTA HÄNEEN, Room.2:4" Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen"? / 2 Kor.5:14-15" Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut".

Monet ihmiset pelosta iankaikkista rangaistusta kohtaan palvelevat näennäisesti Jumalaa. Heidän motiivinaan ei ole siis rakkaus. Heitä pelottaa helvetin ajaton rangaistus ja siksi he ovat valinneet uskovan osan. Jos helvetti ei olisikaan niin paha paikka kuin he luulevat, he heti hylkäisivät Rakkauden Luojan, joka antoi osoituksena rakkaudestaan oman kalliin poikansa, Jeesuksen Kristuksen. Nämä tällaiset ihmiset ovat kuin syvälle vajonneita alkoholisteja tai huumeiden käyttäjiä. Krapulan ja vieroitusoireiden alkaessa he katuvat sitä mitä ovat tehneet ja jos menet heiltä kysymään huumausaineiden käytöstä, niin he auliisti myöntävät tehneensä väärin ja olevansa vähän "tyhmiä". Vedet silmissä he saattavat luvata sinulle ja itselleen, että eivät enää koskaan käytä huumausaineita ja kuitenkin saatat jo seuraavalla viikolla nähdä heidät humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisena. NÄMÄ TÄLLÄISET IHMISET KATUVAT VAIN "NÄENNÄISESTI". HE KATUVAT VAIN RANGAISTUKSEN PELOSTA. Sen tähden he niin helposti lankeavat. Jos heidän elämässään ei toteutuisi syyn ja seurauksen laki, he joisivat ja käyttäisivät huumeita ja alkoholia aina. Ihmiset, jotka palvelevat Jumalaa vain helvetin rangaistuksen pelosta pitävät Jumalaa ilkeämielisenä tyrannina, mutta eivät vain sitä muiden kuullen uskalla myöntää.

Ulospäin, muiden ihmisten aikana he esittävät olevansa pyhiä ja vanhurskaita ja kuitenkin sydämessään tekevät syntiä. He himoitsevat ja tuomiten katsovat muita. Yhteistä näille ihmisille suhteessa alkoholistiin ja huumeiden käyttäjään on se, ETTÄ HE HALUAVAT ELÄÄ HIMOJENSA MUKAAN. Alkoholisti ja huumeidenkäyttäjä on vain vajonnut "vähän syvemmälle". Jos nämä ihmiset, jotka näin uskovat Jumalasta, saisivat tehdä himojensa ja tottumuksiensa mukaan, niin he kyllä auliisti niin tekisivät. Nämä tällaiset ihmiset ovat kuin liikenteessä olevat lakien rikkojat. He eivät ymmärrä, että pelisäännöt ovat yhteisiä etuja varten, itse asiassa heidän parhaakseen, ja siksi, heti kun lain silmä välttää, he polkevat kaasujalkaa minkä ehtivät vähät välittämättä muiden ihmisten turvallisuudesta. Kuitenkin kun he saavat silmiinsä lainvalvojien tarkkailevat katseet, he silloin, rangaistuksen pelosta, ajavat yhteisten sääntöjen mukaisesti.

Samanlaisia ovat ihmiset jotka sanovat olevansa uskovaisia, eivätkä voi ymmärtää, että helvetti ei olekaan ikuisen piinan paikka, vaan lopullinen jumalattomien tuhoaminen. Monille uskoviksi itseään nimittäville totuus siitä, että Jumala yksinkertaisesti tuhoaa jumalattomat voisi vaikuttaa, heidän tähän uskoessaan niin, että he luopuisivat uskostaan. Näin toteutuu se, mitä Jeesus sanoi, "että kaikki tulee julki". Näin yksinkertaisesti siksi, ETTÄ HE PALVELEVAT JUMALAA VÄÄRÄSTÄ MOTIIVISTA. HEIDÄN MOTIIVINAAN EI OLE RAKKAUS JUMALAA KOHTAAN VAAN SAIRAS PELKO.

Kuitenkin Raamattu sanoo, että meidän tulee rakastaa Jumalaa, Matt.22:37-38"Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.' Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky". Kuinka kukaan, joka ei ymmärrä Jumalan todellista olemusta, voi häntä rakastaa? Vain sellainen, joka on kokenut Hänen rakkautensa, osaa myöskin rakastaa Häntä, kaiken Luojaa,1 Joh.4:19" Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä".

Jumala on Rakkaus,1 Joh.4:8"sillä Jumala on rakkaus". Kuinka Hän saattaisi ketään kiduttaa, tai käskeä kiduttamaan ikuisesti helvetissä? Kuinka Hän, joka on rakkaus, voisi olla julmempi kuin yksikään ihminen, Hänen luotunsa? Kuka isä tai äiti voisi katsoa kun hänen lastansa kidutetaan iankaikkisesti helvetissä? KUKA ÄITI TAI ISÄ VOISI ITSE KIDUTTAA LASTAAN IKUISESTI, LOPUTTOMASTI? Jos helvetti on paikka, jossa jumalattomia kidutetaan loputtomasti, niin silloin Jumala on julmempi kuin yksikään ihminen. Voitaisiinko Häntä silloin sanoa rakkaudeksi?

Emmekö jo tästä huomaa, että Jumala ei voisi olla sellainen, niinkuin monet harhaopettajat, ymmärtämättömät, antavat ymmärtää. Jumala on rakkaus ja siksi Hän ei ketään kiduta iankaikkisesti eikä myöskään anna kiduttaa iankaikkisesti. Hän yksinkertaisesti tuhoaa jumalattomat iankaikkisella tulella. Sen jälkeen heitä ei yksinkertaisesti enää ole. Synnin muistokin tullaan kerran pyyhkimään pois, eikö siis myöskin kaikki se mikä muistuttaa synnistä. Eivätkö tähän luokkaan kuulu myöskin jumalattomat.

Kun jumalaton ihminen tulee synnintuntoon, niin eikö Jumalan Pyhä Hengen valo silloin osoita hänelle Golgatalla kärsineen Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen, ristiinnaulittuna hänen syntiensä tähden. Eikö synnintunnossa oleva ihminen juuri silloin ymmärräkin tuon suuren rakkauden merkityksen, joka on häntä kohdannut, Joh.3:16"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä". Eikö Jumalan rakkaus silloin murra tuon jumalattoman ja näin hän saa kohdata vapautuksen ja anteeksiannon? Eikö Jumalan rakkaus ole väkevä kuin kuolema ( Kork.v.8:6).YKSIKÄÄN IHMINEN EI TULE USKOON PELOSTA VAAN RAKKAUDESTA. YKSIKÄÄN IHMINEN EI PELASTU KATSELEMALLA HELVETIN LIEKKEJÄ VAAN JEESUSTA KRISTUSTA!

Ehkä tuhlaajapojan vertaus kertoo meille jotakin Jumalan luonteesta,Luuk.15:11-24"Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva.' Niin hän jakoi heille omaisuutensa. Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti. Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta. Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja. Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut. Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään! Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.' Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi. Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan.' Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa; ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa, sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään". JOS POIKA OLISI PITÄNYT ISÄÄNSÄ ILKEÄMIELISENÄ TYRANNINA, NIIN OLISIKO HÄN PALANNUT KOTIINSA? Tuskin...

Ihmiset, jotka palvelevat Jumalaa vain pelosta rangaistusta kohtaan, eivät palvele Jumalaa ollenkaan. Jos Jumala nyt julistaisi, että ketään ei tuomita, että kaikki pelastuvat, niin palvelisitko sinä, rakas lukijani Häntä? Palvelisitko Häntä siitä huolimatta, että mitään kadotustuomioita ei olisikaan, vaan kaikki pelastuisivat? Lähtisitkö sinä, rakas ystäväni maailman teille, jos ihmistä ei rangaistaisikaan mistään? JOS LÄHTISIT, NIIN SILLOIN SINUN KRISTILLISYYTESI EI OLE MINKÄÄN ARVOISTA! JOS ET PALVELE JUMALAA JUMALAN ITSENSÄ TÄHDEN, EI JUMALALLE KELPAA PALVELEMINEN HELVETINKÄÄN TÄHDEN.

Niin, mitä sitten tapahtuu lopullisen tuomion jälkeen? Miten toimii Jumala, joka on rakkaus? Jumalattomien osana on "tulinen järvi",Ilm.20:15"Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen". / Ilm.21:8" Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema".

Jeesuksen opetuslapsien, kaikkien Hänen omiensa osana on kuitenkin iankaikkinen elämä Hänen kanssaan Uudessa Jerusalemissa, Ilm.21:1-7"Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt." Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki." Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet." Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani". Vain Kristuksesta Jeesuksesta osalliset tehdään eläviksi, 1 Kor.15:22"Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa".

Iankaikkinen elämä on vain niillä jotka seuraavat Jeesusta! Muilla ei yksinkertaisesti ole elämää. Jos ihmiset eläisivät helvetissä ikuisesti kärsimyksissä ja kidutuksissa niin sehän tarkoittaisi silloin, että he eläisivät. Kun ihminen oli langennut Paratiisissa, täytyi Jumalan ajaa heidät sieltä pois, nimen omaan siksi, ETTÄ HE EIVÄT ELÄISI IANKAIKKISESTI. Jumala ei halunnut, eikä halua nytkään, että ihminen eläisi syntisenä iankaikkisesti. Kuitenkin harhaopettajat opettavat, että ihminen synneissänsä elää iankaikkisesti. Kumpaa pitää uskoa, Jumalaako vai helluntaijohtomiesten, kirkon pappien, Niilo Yli-Vainion ja muiden harhaopettajien opetusta sielun kuolemattomuudesta. JOKAINEN JUMALAN LAPSI USKOO TIETYSTI JUMALAA! 1 Moos.3:22-23"Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!" Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu".

Epäonnistuiko Jumala suunnitelmissaan, että ihminen ei syntisenä eläisi iankaikkisesti? Helluntaijohtomiesten, kirkon pappien ja Niilo Yli-Vainion mielestä Jumala selvästikin epäonnistui, koska heidän mielestään ihminen, (sielu) elää iankaikkisesti siitäkin huolimatta vaikka kuolisi synneissänsä. Jumala ei tahtonut, että Aadami ja Eeva eläisivät ikuisesti synneissänsä ja siksi ajoi heidät pois paratiisista.

Onko Jumala sitten muuttunut? EI OLE Jes.41:"..minä, Herra, joka olen ensimmäinen ja viimeisten luona vielä sama". Jumala on muuttumaton. Hän joka silloin esti ihmisen iankaikkisen elämän synneissänsä, kuinka hän voisi sen tulevaisuudessa sitten sallia? Voisiko kenties sitten olla niin, niinkuin jotkut väittävät, että Jumala ei vain yksinkertaisesti voi sille mitään, että helvetti on? Voisiko olla niin, että Jumala ei voi, vaikka haluaisi sille mitään, että helvetissä ihmisiä piinataan lopullisen tuomion jälkeen? KYLLÄ JUMALA VOI, SILLÄ HÄN ON KAIKKIVALTIAS: 1 Moos.17:1"...Minä olen Jumala, Kaikkivaltias".

Jumala ei tahdo, että yksikään ihminen elää synneissänsä iankaikkisesti ja siksi Hän on sen estänytkin. Saman syyn tähden, minkä tähden Jumala ajoi Aadamin ja Eevan pois paratiisista, saman syyn tähden Jumala kerran joutuu tuhoamaan jumalattomat. Koska Jumala ei anna synnille iankaikkista elämää...

Ennen paratiisin syntiinlankeemusta saatana valehteli Eevalle, 1 Moos.3:4"Käärme sanoi vaimolle:"ETTE SUINKAAN KUOLE". Samaa se väittää tänäänkin monien niiden kautta, jotka sanovat tietävänsä totuuden. Mutta samalla tavalla, kuin saatanan valhe osoittautui valheeksi, niin tulevat myöskin harhaopettajien opit osoittautumaan valheeksi. Valitettavasti se saattaa vain silloin olla ehkä liian myöhäistä. Moni ihminen on siihen mennessä saastutettu väärällä opilla ja näin he ovat saaneet väärän kuvan Jumalasta, Rakkauden Luojasta, ja ovat luopuneet Hänestä ajatellen, että Hän on jokin ilkeämielinen tyranni.

Nämä tällaiset harhaopettajat joutuvat kyllä Kristuksen tuomioistuimen edessä vastuuseen opettamisistaan ja myöskin siitä, MITÄ EIVÄT OPETTANEET, Matt.18:6" Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee"!

Tänä päivänä papit ja opettajat ovat kokeneet inflaation. Heitä ei enää arvosteta niinkuin esim. 20 vuotta sitten. Ihmiset ovat huomanneet valitettavan usein sen, että opetus ei ole ollut Raamatullista. Malakia, Jumalan profeetta on tästä kertonut Raamatun lehdillä. Valitettavasti vain ihmiset, opettajat, eivät ole ottaneet opiksi mitä Jumalan Sanaan on kirjoitettu. On siis käynyt toteen syyn ja seurauksen laki, Mal.2:7-9"Sillä papin huulten pitää tallettaman tieto, ja hänen suustansa etsitään opetus; sillä hän on Herran Sebaotin sanansaattaja. Mutta te olette poikenneet tieltä, olette opetuksellanne saattaneet monet kompastumaan, olette turmelleet Leevin liiton, sanoo Herra Sebaot. Niinpä minäkin teen teidät halpana pidetyiksi ja alhaisiksi kaiken kansan edessä, koska te ette ole pitäneet minun teitäni, vaan olette olleet puolueelliset opetuksessa".

Jumalan oma, Jeesuksen todistaja, pääsee Uuteen Jerusalemiin (Ilm.21:2-7), Mal.4:2"Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat". Jumalattomat sen sijaan hävitetään olemattomiin, Mal.4:1"Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa".

Raamattu kertoo, että jumalattomat muuttuvat tomuksi. Miten muuten voi tulla tuhkaa kuin siten, ETTÄ HEIDÄT TÄYTYY POLTTAA, Mal.4:3"sillä he tulevat tomuksi teidän jalkapohjienne alle sinä päivänä, jonka minä teen, sanoo Herra Sebaot". / Matt.13:40" Niin kuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa".

On huomioitava, että "tulessa polttaminen" tapahtuu vasta MAAILMAN LOPUSSA! Ei jo nyt (oppi Tuonelan esikartanoista) niinkuin jotkut harhaanjohtavasti opettavat. Ilm.20:9"Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät". / Ps.37:20" Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu".

Kun lopullinen tuomio on täytäntöön pantu ja jumalattomat on tuhottu alkaa aika iankaikkisuudessa, jossa enää synnillä ei ole mitään sijaa, Ilm.21:4"sillä kaikki entinen on mennyt". Silloin ei enää ole olemassa mitään ikuista helvettiä, ei ole olemassa perkelettä, ei ole olemassa jumalattomia, SILLÄ KAIKKI ENTINEN ON MENNYT!

Ei koskaan enää tule toista syntiinlankeemusta. Ei koskaan enää ole vajavaista ihmistä. Ei koskaan enää käärme ole paratiisissa houkuttelemassa ihmistä syntiin, SILLÄ KAIKKI ENTINEN ON MENNYT, Naah.1:9"Lopun hän tekee: ei nouse ahdistus kahta kertaa". Siksi voimme täysin turvallisin mielin olla Herramme Jeesuksen käsissä, Hänen, joka voi antaa meille iankaikkisen elämän.

Ihminen tulevassa paratiisissa (Uudessa Jerusalemissa) ei muistele syntiä, koska hän palaa siihen tilaan, jossa olivat Aadam ja Eeva ENNEN SYNTIINLANKEEMUSTA. HE EIVÄT TIENNEET PAHASTA MITÄÄN, ENNENKUIN SÖIVÄT HYVÄN JA PAHANTIEDON PUUSTA, 1 Moos.3:5" vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". Syntiinlankeemus vaikutti sen, että ihminen tiedosti pahan. Kaikki on korjattu kuitenkin Jeesuksessa Kristuksessa ja siksi tulevassa Jumalan kaupungissa ei muistella menneitä eikä myöskään siellä ihmiset tiedä pahaa olevankaan. MIKÄ IHANA PAIKKA. EIKÖ TÄLLÄISEEN PAIKKAAN JOKAISEN PITÄISI PYRKIÄ?

Niilo Yli-Vainio opetti, että helvetti on iankaikkinen kidutuksen paikka. Hän opetti myöskin, että ihminen HETI kuolemansa jälkeen joko pääsee paratiisiin tai joutuu Tuonelan esikartanoihin. Niin kuin olemme huomanneet, HÄN OPETTI HARHAOPPIA. Hän ei opettanut Raamatullisesti. Kuitenkin, vaikka hän opettikin pelkkää "ihmisoppia" NÄISSÄ KYSYMYKSISSÄ, hän saattoi silti olla Jumalan lapsi. Minulla ei ole oikeutta lausua hänestä kadotus tuomiota, sillä yksin Jeesuksella on Tuonelan ja kuoleman avaimet (Ilm.1:18).

Ihailen edesmennyttä Niilo Yli-Vainiota monissa muissa kohdin. Ihailen hänen rohkeuttaan puhua aroistakin asioista. Hänessä oli paljon sellaista, mitä toivoisi monissa tämän päivän Jumalan lapsissa olevan. Kuitenkin hän opetti vastoin totuutta kuoleman ja helvetin kysymyksissä. Siksi päätin tässä kirjassani käsitellä hänen opetustaan. En tiedä, oliko syynä hänen epäraamatulliseen opetukseensa tietämättömyys vai se, että totuus olisi hänen kohdallaan hänen mielestään maksanut liikaa, vain Jumala sen tietää. Mutta joka tapauksessa hänet on lueteltava , niin valitettavalta kuin se jostakin saattaakin tuntua, HARHAOPETTAJIEN SUUREEN JOUKKOON.

Tänä päivänä Jumalan sanan opettajilla on mahdollisuus saada käsiinsä paljon tietoa. Enää emme elä pimeätä keskiaikaa. Miksi kuitenkin niin monet opettavat vastoin Jumalan Sanan selviä ohjeita. ONKO NIIN, ETTÄ JOIDENKIN KOHDALLA TOTUUS MAKSAA LIIKAA? Sillä kai tiedät ystäväni, että totuus maksaa aina...

Eikö jokaisen tule olla uskollinen sille valolle, jota on elämäänsä saanut? Sinä, joka tätä luet ja olet opettaja, JUMALAN KUTSUMA SELLAINEN, sinulta vaaditaan paljon: Luuk.12:48" Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään". Ethän rakas opettajan virkaan asetettu veli Jumalan armosta IKINÄ unohda tätä!

Miksi sitten niin monet uskovat harhaopettajien opetuksen? Syitä on varmaankin monia. Suurin syy lienee valitettavasti se, että ei haluta itse tutkia mitä Sana sanoo. Moni lukee Raamattuansa niinkuin piru. Moni tällainen lukija hakee vain jakeen sieltä ja toisen täältä ETSIÄKSEEN TUKEA OMILLE MIELIVALTAISILLE TULKINNOILLEEN.

Ihmiset käsittävät asioita usein sen mukaan, niinkuin heitä aikaisemmin on opetettu. Näin ollen jokin tietty sana tai esine tai asia saavuttaa erilaisten ihmisten mielestä erilaisen merkityksen. Esimerkkinä mainittakoon muutamia: Raamattu on toisen ihmisen mielestä satukirja kun taas toisen ihmisen mielestä se on Jumalan ilmoitus ihmisille. SIIS SAMA RAAMATTU, mutta kaksi erilaista käsitystä. Apina on jonkun mielestä esi-isämme kun taas toisen mielestä se on vain eläin eläinten joukossa. SIIS SAMA APINA, mutta kaksi erilaista käsitystä. Tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin, mutta se tuskin lienee tarpeellista. Kuitenkin tähän yhteyteen voimme tuoda vielä sanan HELVETTI. Toinen ihminen ymmärtää sen olevan lopullinen piinan paikka, loppumaton kidutuksen paikka, kun taas toinen ymmärtää sen yksinkertaisesti paikaksi , jossa jumalattomat TUHOTAAN ( jälkimmäinen oikea tulkinta).

Monet, jotka käsittävät, että helvetti on ikuinen piinan paikka, eivät ehkä ole tietoisia, mistä sana helvetti on suomennettu. Lainaan tähän otteen helluntalaisten käyttämästä "Isosta Raamatun tietosanakirjasta" siksi, että juuri esim. he opettavat virheellisesti, uskotellen itselleen ja muille, että helvetti on ikuinen, loppumaton kidutuksen ja piinan paikka. Sivulla 57, osa 2 sanotaan mm. seuraavaa: "Kreik.geenna, helvetti, tulee hepr. sanasta ge hinnom, Hinnomin laakso. Laakso sijaitsi Jerusalemin eteläpuolella, Joos 15:8. Tässä laaksossa oli polttopaikka (hepr.topät, ks Toofet) 2 Kun.23:10. Aahaan ja Manassen hallituskausien aikana uhrattiin siellä lapsia epäjumala Molokille, 2 Aik 28:3,33:6,vrt. Jer.7:31-33, 19:2-13. Kuningas Joosia >>saastutti>> paikan, 2 Kun.23:10. Se, että viimeisen tuomion jälkeistä syntisten rangaistuspaikkaa alettiin kutsua Hinnomin laakson nimellä, johtuu epäilemättä siitä, että Herra profeettainsa kautta ilmoitti tulevana aikana rankaisevansa siellä jumalattomia ihmisiä, Jer.7:32, 19:6-7, Jes.31:9, 66:24".

Kun Raamatussa mainitaan sana helvetti, niin sen voi myös suomentaa ge hinnom. Helvetti sana esiintyy Uudessa testamentissa vain 12 kertaa. Otetaanpa muutamia esimerkkejä: Matt.5:22" 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. Parempi suomennos: SINÄ HULLU, ON ANSAINNUT GE HINNOMIN. Matt. 18:9"tallella, heitetään helvetin tuleen. Parempi suomennos: TALLELLA, HEITETÄÄN GE HINNOMIIN. Siis jokaisessa kohdassa missä mainitaan sana helvetti, tuo sana voidaan suomentaa ge hinnom.

Mikä merkitys tällä äsken esitetyllä sitten on? Miten se vaikuttaa, tai pitäisi vaikuttaa siihen, että käsitys helvetistä olisi oikea? YKSINKERTAISESTI SIITÄ SYYSTÄ, ETTÄ GE HINNOMIN LAAKSOSSA RUUMIIDEN POLTTAMISEEN KÄYTETTY TULI KULUTTI RUUMIIT JA NIISTÄ TULI TUHKAA. Kun siis tiedämme, mikä oli ge hinnomin laakso, ymmärrämme myöskin mitä Jeesus tarkoitti verratessaan jumalattomien lopullista tuomiota ge hinnomiin eli käännettynä helvettiin. SAMALLA TAVALLA KUIN GE HINNOMIN LAAKSOSSA RUUMIIT POLTETTIIN JA NIISTÄ TULI TUHKAA EIKÄ NIITÄ ENÄÄ OLLUT, SAMALLA TAVALLA JUMALAN TULI TUHOAISI JUMALATTOMAT VIIMEISEN TUOMION JÄLKEEN, Mal.4:1"Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.

VIIMEINEN TUOMIO, MITÄ SEN JÄLKEEN?

Käymme nyt käsittelemään niitä Raamatun paikkoja, joita harhaopettajat esittävät harhaopetuksensa tueksi, opettaessaan, että ihmisellä on erikseen ruumiista "kuolematon sielu". Käymme käsittelemään näitä Raamatunpaikkoja siksi, koska "ensisilmäyksellä" ne usein saattavat vaikuttaa niin, että sielu ehkä olisikin kuolematon, mutta kuten tulet kohta huomaamaan, kun niitä tarkemmin tutkitaan, niin lopputulos, eli se, mitä kulloisessakin Raamatun kohdassa todella tarkoitetaan, selviää.

Raamatun paikat, joilla ihmiset perustelevat käsitettään "kuolemattomasta sielusta" liitetään usein siihen, mitä kuolemassa tapahtuu. Ihmisille opetetaan, että ihmisen kuollessa lähtee sielu vaeltamaan joko paratiisiin tai Tuonelan esikartanoihin. Tämä käsite on hämärä ja siksi jotkut välillä väittävät, että se olisikin henki joka lähtee vaeltamaan joko hyvään tai pahaan paikkaan. Selvästikin henki ja sielu käsitteet ovat tällaisilta harhaopettajilta menneet sekaisin. Näin he ovat siis sortuneet omaan tyhmyyteensä.

Raamattu ei ole kuitenkaan ristiriitainen vaan jokainen jae tukee toistansa. Raamattua on tutkittava kokonaisuutena eikä jakeita saa irrottaa asiayhteydestään! Siksi, on tärkeätä, että tutkimme ne perusteet, joilla tätä harhaopetusta sielun kuolemattomuudesta on viety eteenpäin. Näin ymmärrämme paremmin sitä tapaa, millä Raamattua on tutkittava. Antakoon Jumala jokaiselle lukijalle ETSIVÄN MIELEN, Matt.7:7-8"Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan".

Raamattu on salaisuuksien kirja ja kuitenkin se avautuu vilpittömälle etsijälle. Kun Jeesus 2000 vuotta sitten vaelsi maan päällä ja opetti kansaa, hän usein opetustansa syvensi vertauksilla. Silloin oli monia, jotka eivät ymmärtäneet, mitä Jeesus tarkoitti. Jopa Hänen opetuslapsensa olivat joskus tietämättömiä Hänen opetuksestaan. Kuitenkin Jeesus selitti heille syyn, Mark.4:10-12"Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".

Vain vilpittömät etsijät tulisivat siis löytämään totuuden! Jeesuksen aikaiset fariseukset ja kirjanoppineet eivät useinkaan olleet nöyriä. He luulivat jo tietävänsä kaiken. Kuitenkin Jumalan lapsen tulee olla aina nöyrä oppimaan uutta. Hänen tulee auliisti ottaa uusi tieto, joka tulee Valkeuksien Isältä, vastaan. Tämä tieto ei kuitenkaan koskaan saa mennä yli Kirjoitetun Sanan. Kaikki uusi tietokin, jota Jumala lapsilleen antaa, tulee olla aina Raamatun mukaista,1 Kor.4:6"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on".

Jumalan lapsen tulee jatkuvasti etsiä Raamatusta lisää totuuksia. Hänen tulee janota Jumalan Sanan tuntemista, Jer.6:16"Näin on Herra sanonut: "Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne". Jumalan Sana avautuu jokaiselle tosi etsivälle! Ehkä Jumala viisaudessaan on tarkoituksella tehnyt Sanansa sellaiseksi, että sitä täytyy tutkia ja ottaa asioista selvää, juuri siksi, että se karsii jyvät akanoista. Ehkä näin Taivaallinen Isämme haluaa katsoa, ketkä ovat vilpittömiä etsijöitä. Ketkä todellakin haluavat tietää Hänestä enemmän ja enemmän, Snl.2:1-5"Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni, niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon - niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa, jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen".

Kuolematon sielu tai kuolematon henki on käsite, jota ei kertaakaan löydy Raamatusta. Niin henki kuin sielukin esiintyvät kuitenkin Raamatun lehdillä n. 1600 kertaa. EIKÄ KERTAAKAAN YHTEYDESSÄ "KUOLEMATON". On tässä yhteydessä mainittava, että kaikkia Raamatun paikkoja, jotka "näennäisesti" näyttäisivät viittaavan sieluun erillään ruumiista ja myöskin sen kuolemattomuuteen erillään Jumalasta, emme yksinkertaisesti voi käydä läpi. Kuitenkin, käyttäkäämme tässä niitä Raamatunpaikkoja, joita usein esitetään perusteluksi tälle harhaopille.

Ja on myöskin mainittava, että itse olen aikaisemmin uskonut kuolemattomaan sieluun erillään ruumiista. Aikana, jolloin palvelin helluntaiseurakunnassa erilaisissa tehtävissä, minulla oli vakaumus, jonka mukaan ihminen omistaa kuolemattoman sielun. OLEN SIIS TÄSSÄ ASIASSA KOKENUT KÄÄNTYMYKSEN, kiitos siitä Jumalalle.Syy, miksi käsitykseni muuttui, johtui yksinkertaisesti siitä, että en saanut tälle käsitykselle minkäänlaisia Raamatullisia perusteita. Raamattu ei tue oppia sielun kuolemattomuudesta erillään Kristuksesta Jeesuksesta. Päin vastoin, Raamattu monissa, monissa kohdin puhuu varsin selkeätä kieltä siitä, että ihminen on kokonaisuus eli sielu ja sielu on KUOLEMATON VAIN JEESUKSESSA KRISTUKSESSA!

Aloittakaamme kuitenkin nyt tutkimus, jonka tarkoituksena on rakas lukijani, jos sinulle on tämä asia ollut epäselvä, tehdä se selväksi. Tarkoituksenani onkin repiä kaikki istutukset joita Taivaallinen Isämme ei ole istuttanut. Joten, tutkimusmatkamme näiltä osin jatkukoon!

Monet perustelevat sitä, että ihminen kuollessaan joutuu heti joko hyvään tai pahaan paikkaan, Jeesuksen vertauksella Aabrahamin helmasta (Luuk.16:19-31). Kuitenkin, jotta ihminen voisi päästä Aabrahamin helmaan heti kuolemansa jälkeen tarkoittaisi se sitä, että AINAKIN AABRAHAMIN PITÄISI JO OLLA "PERILLÄ" TAIVAASSA. Kuitenkaan hän ei siellä vielä ole. (Tarkastelimme tätä asiaa aiemmin). Aabrahamkaan ei ole luvattua saavuttanut. MITEN SIIS KUKAAN VOISI PÄÄSTÄ "HÄNEN HELMAANSA".

On huomattava myöskin se tosiseikka, että Jeesuksen aikana monet ihmiset olivat jo omaksuneet harhaopillisen käsityksen kuolemasta. Jeesus siis käytti käsitteitä "Aabrahamin helma" vain selventääkseen kuulijoille mitä hän tällä vertauksella tarkoitti. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että Jeesus olisi itse uskonut "Aabrahamin helmaan" paikkana, jossa kuolleiden sielut ovat. Olihan Jeesus jo niin monta kertaa aikaisemmin opettanut opetuslapsilleen kuolleiden tilasta, esim. Lasaruksen tapauksessa Hän oli sanonut, Lasarus nukkuu...

Jeesus käytti kuulijakunnan itse omaksumia käsitteitä selventääkseen opetustaan. Otetaanpa esimerkki: Sinä haluat kertoa jollekin ihmiselle, joka ei tiedä Raamatullista opetusta kuolleiden tilasta, sen, että vain Jeesuksen Kristuksen omat pääsevät kerran taivaaseen. Kuulija on kuullut vain käsitteitä "Pietarin portti" jne. Tällaisissa tilanteissa saatat hyvinkin käyttää sanontoja, kuten: "KUN TULET PIETARIN PORTILLE SINULTA KYSYTÄÄN"...jne. Miksi teet näin? Siitä yksinkertaisesta syystä, että haluat käyttää hyväksi jo hänen omaksumiansa käsitteitä. Sillä sinulla ei ole nyt tarkoituksena opettaa kuolleiden tilasta vaan SIITÄ KETKÄ PÄÄSEVÄT TAIVAASEEN.

Näin yksinkertaista se on! Jeesus siis käytti aikanansa samalla tavalla niitä käsitteitä, joita jo kansa oli omaksunut. Tässä vertauksessa Jeesus ei pitänyt tärkeänä oppia kuolleitten tilasta, vaan siitä, MITEN JUMALA SUHTAUTUU RIKKAUTEEN JA SAIRAUTEEN. Jeesuksen aikana fariseukset ja kirjanoppineet opettivat, että rikkaus oli Jumalan suosio ja sairaus oli merkki siitä, että ei ollut Jumalan suosiossa. Että sairaus oli merkkinä jostakin synnistä. Muistammehan kaikki, että opetuslapsetkin olivat omaksuneet samanlaisen käsityksen, Joh.9:1-3"Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?" Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki".

Samalla tavalla kuin Hän vastasi opetuslapsillensa, niin Hän myöskin opetti Lasaruksen vertauksessa, että sairaus ei ole merkki syntielämästä eikä rikkaus ole merkki Jumalan suosiosta eli vanhurskaan vaelluksesta. Muistamme myöskin kaikki Jobin tapauksen. Häneltä vietiin kaikki ja lopulta hän oli paiseita täynnä. Hänen luoksensa tulleet "ystävät" syyttivät tästä kaikesta Jobia, siitä yksinkertaisesta syystä, että he olivat omaksuneet käsityksen, että maallinen menestys olisi Jumalan suosion merkki, osoitus hyvästä vaelluksesta ja päinvastoin. Kaikki muistamme, että näin ei toki ollut, vaan syynä oli juuri se, ETTÄ JOB OLI HYVÄ JA HURSKAS MIES. Päin vastoin siis kuin Jobin aikaiset ihmiset luulivat. Samaa Jeesus halusi kertoa Lasaruksen vertauksessa. Lasaruksen vertauksessa huomaamme, että rikas ei ollut se, joka oli oikealla tavalla suhtautunut Jumalaan ja lähimmäisiin ja siksi hänen iankaikkiskohtalonsa ei olekaan elää lopullisen tuomion jälkeen Jumalan yhteydessä. TÄTÄ SIIS JEESUS HALUSI LASARUKSEN VERTAUKSELLA KERTOA! Kyse ei ollut siis opetuksesta mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, vaan siitä MIKÄ ON JUMALAN SILMISSÄ ARVOKASTA. Harhaopettajien opettamassa opissa, että ihminen heti kuolemansa jälkeen joko pääsee paratiisiin tai joutuu Tuonelan esikartanoihin, on myöskin suuri ristiriita heidän opetukseensa, jossa vain sielu voi tuntea, nähdä ja kokea asioita. Jos sielu, "erillinen kuolematon osa", (niinkuin he opettavat) erkanee ihmisestä hänen kuoltuansa, niin miten on mahdollista, että ihmiset, "ne, jotka haudoissa ovat , kuulevat Hänen äänensä Hänen tullessaan noutamaan omiansa"(Joh.5:28). Jos sielu jo on taivaassa ja kuitenkin he opettavat "ylösnousemista kuolleista", niin miten he selittävät sen, että vain ruumis "heidän opetuksensa mukaan "VAIN PELKKÄ KUORI , voi tuntea tai kuulla mitään? On siis täysin järjetöntä väittää, täysin epäloogista opettaa, että sielu lähtee ja ruumis jää hautaan. Tämä opetus ei käy yksiin Raamatun muiden opetusten kanssa. Eikä heidän oman opetuksensakaan kanssa...

Siirtykäämme nyt tarkastelemaan niitä Raamatunpaikkoja, joilla harhaopettajat yrittävät selitellä naurettavia opetuksiaan kuolleiden tilasta sekä sielusta, hengestä ja ruumiista:

1 Moos.35:18" Mutta kun hänen henkensä oli lähtemäisillään, sillä hänen oli kuoltava, antoi hän hänelle nimen Benoni, mutta hänen isänsä antoi hänelle nimen Benjamin. Tarkoittaako tämä jae, että Raakelissa oli sisällä "jokin sisäinen olento", joka sitten kuolemassa olisi irronnut hänestä? EI SUINKAAN. Tämä kohta vain tarkoittaa, että Raakel oli kuolemaisillaan. Uusi kirkkoraamattumme v.92 suomentaakin tämän kohdan oikein:"Ollessaan kuolemaisillaan Raakel antoi viime hetkellään pojalle nimen Benoni*, mutta hänen isänsä antoi hänelle nimen Benjamin".

Ps.146:4" Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin. Tällä Raamatun kohdalla monet perustelevat, että ihmisellä olisi "erikseen henki", joka lähtee ihmisestä. Tällaiselle tulkinnalle ei löydy kuitenkaan mitään perusteita. Tässä kohdassa hengellä tarkoitetaan yksinkertaisesti Jumalan eläväksi tekevää henkeä. Ei mitään osaa, mikä olisi ihmisessä erikseen.

1 Kun.17:21-22" Sitten hän ojentautui pojan yli kolme kertaa, huusi Herraa ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, anna tämän pojan sielun tulla häneen takaisin." Ja Herra kuuli Eliaa, ja pojan sielu tuli häneen takaisin, ja hän virkosi henkiin. Tämä Raamatun paikka on ehkä käytetyimpiä niiden parissa, jotka opettavat, että sielu on kuolematon ja erillään oleva "osa ihmisessä". Itsekin ollessani vielä "helluntalainen" käytin tätä useasti. Kuitenkin vuoden -92 käännös suomentaa tämän kohdan paremmin: Hän ojentautui kolmesti pojan ylle ja rukoili: "Herra, minun Jumalani! Anna hengen palata tähän poikaan!" Herra kuuli Elian pyynnön. Henki palasi poikaan, ja hän virkosi eloon". Tässä sana "sielu" oltiin käännetty "hengeksi", mikä onkin parempi käännösvaihtoehto. Sanan sielu olisi voinut myös tässä kohden suomentaa "elämän voima". HUOMAAMME, ETTÄ JÄLLEEN KERRAN KYSYMYS OLI "JUMALAN ELÄVÄKSITEKEVÄSTÄ HENGESTÄ". Ei mistään "erillisestä osasta", joka olisi ihmisessä.

Tässä yhteydessä on huomattavaa, että vaikka esim. helluntalaiset opettavatkin , että sielu on "jokin erillinen, kuolematon osa " ihmisessä, he taas toisaalta kumoavat omat käsityksensä. HEIDÄN OPPINSA NÄILTÄ OSIN ONKIN TÄYSIN RISTIRIITAINEN JA HE OVATKIN SORTUNEET TÄSSÄ OMAAN IHMISVIISAUTEENSA". Otankin otteen heidän "Isosta Raamatun tietosanakirjastaan, s.108, jossa käsitellään sielua:"Sielu tarkoittaa ennen muuta fyysisen elämän perustaa, elämän henkeä, joka tekee ihmisten tai eläinten ruumiit eläviksi. Näin sielu erotetaan ruumiista (batan).....Toisinaan napas merkitsee samaa kuin hajjim, "elämä" ja se käännetään tällöin usein sanalla >>henki>>. Tässä he selittävät aivan oikein, mutta kuitenkin opettavat sielun ja hengen olevan "jokin kuolematon osa" ihmisessä. Myöskin NEW AMERICAN STANDARD BIBLE kääntää edellä mainitun Sanan kohdan seuraavasti: "LAPSEN ELÄMÄ PALASI HÄNEEN, JA HÄN VIRKOSI ELOON".

Luuk.8:52-55" Ja kaikki itkivät ja vaikeroivat tyttöä. Mutta Jeesus sanoi: "Älkää itkekö, sillä hän ei ole kuollut, vaan nukkuu." Niin he nauroivat häntä, tietäen tytön kuolleeksi. Mutta hän tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: "Lapsi, nouse!" Niin hänen henkensä palasi, ja hän nousi heti ylös; ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää. Jeesus siis tässä kohtaa parantaa kuolleen lapsen. Tästä Raamatunkohdasta voisi luulla, että tytöllä oli henki. Näin ei kuitenkaan ole. Kysymyksessä on taaskin Jumalan eläväksi tekevä henki, sama jonka hän puhalsi luomistapahtumassa Adamiin. Vuoden 92-käännös suomentaakin tämän paremmin:"Kaikki itkivät ja valittivat tytön kuolemaa, mutta Jeesus sanoi: "Älkää itkekö! Ei hän ole kuollut, hän nukkuu." , He nauroivat hänelle, koska tiesivät, että tyttö oli kuollut. Mutta Jeesus otti tyttöä kädestä ja sanoi kuuluvalla äänellä: "Tyttö, nouse!" Silloin henki palasi tyttöön. Hän nousi heti jalkeille, ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää". Niin kuin huomaamme, tässä ei puhuta "hänen hengestä" vaan "hengestä". Tämäkään Raamatun paikka ei anna ymmärtää, että ihmisessä olisi erikseen "iankaikkinen henki", kuten jotkut tätä kohtaa väärin tulkitsevat. Vaan Jumalan ELÄVÄKSITEKEVÄ HENKI!

Ilm.6:9-11" Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?" Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin. Tässä kohdassa puhuttaessa "niiden sieluista" on huomattavaa, että tämä on VERTAUSKUVALLISTA PUHETTA! Olavi Rouhen kirjassa "Ilmestyskirja" s.67-68 löytyy vastaus tähän tekstiin: "Kirjakäärön sinettien avaaminen jatkuu. Näyssä sinettien avaaminen tapahtuu Jumalan valtaistuimen edessä. Olemme jo aikaisemmin todenneet, että Ilmestyskirjassa käytetty SYMBOLIIKKA liittyy varsin usein temppeliin ja siinä suoritettavaan palvelukseen. Viidennen sinetin avaamisen yhteydessä Johanneksen huomio kiinnitetään alttariin, jonka alla veritodistajina kuolleet marttyyrit VERTAUSKUVALLISESTI huutavat Jumalan puoleen kuten Aabelin veri:1 Moos.4:10"Ja hän sanoi: "Mitä olet tehnyt? Kuule, veljesi veri huutaa minulle maasta". (Niin kuin ymmärrämme, "ei veri voi mitään huutaa", vaan Jumala puhuu usein vertauksin / oma lisäys). Muinaisessa temppelipalveluksessa uhrieläimen veri vuodatettiin alttarin juurelle (3 Moos.4:7). Veri on elämän vertauskuva, koska Raamatun mukaan "veressä on elävän olennon elämänvoima"(3 Moos.17:11). Tässä Johanneksen näyssä marttyyrit esitetään uhratuiksi Jumalalle. Tämä ajatus esiintyy Uudessa testamentissa kahdella tavalla. Jumalan lapset ovat valmiita uhraamaan henkensä Kristuksesta todistaessaan (vrt.Fil.2:17;2 Tim.4:6). Toisaalta vainoojien sokeus voi olla niin täydellistä, että he kristittyjä surmatessaan luulevat "toimittavansa pyhän palveluksen jumalalle"(Joh.16:2). Marttyyrien huuto on ymmärrettävä oikein. Kun ensimmäinen kristitty marttyyri Stefanos surmattiin, hän "huusi kovalla äänellä:"Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä !" Sen sanottuaan hän nukkui pois"(Apt.7:60). Samaa voidaan kertoa muistakin marttyyreistä. He eivät huutaneet kostoa vainoojilleen, ja he nukkuvat nyt kuoleman unta herätäkseen eloon ensimmäisessä ylösnousemuksessa (vrt.Ilm.20:4-5). Uusi testamentti nimittääkin Kristukseen uskovina kuolleita "poisnukkuneiksi" (1 Tess.4:13-17) Tässä vertauskuvallisessa näyssä esitetään Johanneksen kuulten kysymys, joka on noussut Jumalan vanhurskauden ja oikeuden toteutumista odottavien sydämestä jo Vanhan testamentin aikana: "Nouse, maailman tuomari, maksa ylvästelijöille heidän tekojensa mukaan. Kuinka kauan, Herra, annat jumalattomien pitää iloaan ? Kuinka kauan he saavat rehennellä, syytää suustaan julkeita sanoja ?"(Ps.94:2-4);"Kuinka kauan minun pitää huutaa, etkö kuule minua, Herra? Kuinka kauan minun täytyy valittaa väkivallan tähden, etkö sinä auta ? Miksi annat minun nähdä vääryyden tekoja, kuinka kauan annat pahuuden vallita?"(Hab,1:2,3). Tällaiset kysymykset nousevat esiin maailman yleisestä tilasta, joka on saanut jotkut jopa asettamaan kyseenalaiseksi Jumalan kaikkivaltiuden, kun eivät voi ymmärtää maailmassa vallitsevan pahan ja kärsimyksen keskellä, että Jumala voisi olla sekä rakastava että kaikkivaltias. Kysymys on itse asiassa siitä, kuinka kauan vielä kestää, ennen kuin kirjakäärön viimeinenkin sinetti murretaan, Kristus ottaa hallituksen myös maan päällä eikä vain taivaassa ja paha lopullisesti hävitetään. Vastaus kuuluu:"vielä vähän aikaa!"Keskiajan ankara vainonaika, jota Ilmestyskirjan myöhemmissä näyissä käsitellään yksityiskohtaisesti, on tässä vaiheessa takanapäin ja Jumalan tuomion aika (Ilm.11:18-19;14:7) kohta alkamassa. Marttyyrien saama valkea vaate kuvannee heidän hyväkseen luettua Kristuksen vanhuskautta. Jumala valvoo, hän ei ole unohtanut omiaan. Tilanne on hallinnassa. Vainoista ja ahdistuksista huolimatta Jumalan suunnitelmat etenevät kohti täydellistä voittoa".

Hebr.12:22-24"vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri. Olemme jo aikaisemmin tässä kirjassa käsitelleet, että on ollut ihmisiä, jotka ovat jo nousseet ylös taivaisiin. Jeesuksen kuollessa monet pyhät nousivat haudoistaan ja Eenok, Mooses ja Elia ovat jo taivaassa. Joten tämäkään Raamatun paikka ei todista, että ihmiset jotka ovat uskossa HETI nousivat paratiisiin. Tämä Raamatun paikka kertoo meille yksinkertaisesti sen, että siellä on pieni joukko meitä odottamassa. Tapaamme heidät sitten, kun Jeesus on ensin meidät herättänyt ELÄMÄN YLÖSNOUSEMUKSESSA. Näin toivokaamme ja uskokaamme ja myöskin jotta tämän ihanuuden saavuttaisimme niin myöskin KILVOITELKAAMME, Fil.3:10-15"..tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta, jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista. Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut. Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli".

Luuk.23:39-43" Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä." Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen? Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt." Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa." Tämä on ehdottomasti käytetyin Raamatun paikka, jolla harhaopettajat pyrkivät perustelemaan , että ihminen HETI kuolemansa jälkeen pääsee joko paratiisiin tai Tuonelan esikartanoihin. Heti aluksi on syytä mainita, että esim. Jehovan todistajat "Uuden maailman käännöksessään" suomentavat kohdan, jossa Jeesus lupaa ryövärille paratiisin autuuden seuraavalla tavalla: "Totisesti minä sanon sinulle tänä päivänä: pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa Kuten huomasit, he ovat siirtäneet kaksoispisteiden paikkaa ja se oleellisesti vaikuttaa siihen, miten kyseisen Raamatun paikan ymmärrämme. Jehovan todistajien Uuden maailman käännös suomentaa tämän paikan siis siten, että JEESUS SANOO JOTAKIN TÄNÄ PÄIVÄNÄ KOSKIEN TULEVAISUUTTA . Ja tämä onkin oikea käännös.

Pilkuilla ja pisteillä on suuri merkitys kirjoitettua tekstiä luettaessa ja etenkin luetun ymmärtämisessä. Kuitenkin alkutekstissä ei PILKKUJA JA PISTEITÄ OLLUTKAAN. Ne tulivat käyttöön vasta 1600-luvulla. Luterilainen kirkkomme, joka on ollut kääntämässä Raamattua suomenkielelle, on sitten "päättänyt", joskin mielivaltaisesti, kaksoispisteiden paikan kyseisessä Raamatun kohdassa. Tämä on sitten puolestaan vaikuttanut ihmisten "väärään tulkintaan" kyseisestä Sanan kohdasta.

Monet eivät kuitenkaan tyydy tähän OIKEAAN SELITYKSEEN ja siksi onkin tarpeen tarkastella, MENIKÖ JEESUS ITSE SAMANA PÄIVÄNÄ PARATIISIIN? Jos Jeesus ei itse mennyt, niin on selvää, että ei Hän voinut sinne muitakaan viedä. Kun Jeesus oli noussut ylös "kolmantena päivänä", oliko hän silloin mennyt ylös paratiisiin? EI OLLUT! Joh. 20:17"Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö". KOLMAS PÄIVÄ, EIKÄ JEESUS VIELÄ SILLOINKAAN OLLUT MENNYT ISÄNSÄ TYKÖ! Kuinka Hän sitten olisi voinut viedä ryövärin jonnekin sellaiseen paikkaan, minne ei itsekään ollut mennyt? Jeesus kuollessaan lepäsi haudassa, nukkui kuolonunta, eikä mennyt minnekään paratiisiin. Niin kuin huomaamme, Jeesus antoi lupauksen ristin ryövärille koskien tulevaa aikaa. Jeesus siis yksinkertaisesti sanoi: TULET VIELÄ KERRAN OLEMAAN MINUN KANSSANI PARATIISISSA!

Jotkut opettavat, että uskova ihminen heti kuolemansa jälkeen pääsee paratiisiin. Paratiisi on heidän mielestään "kolmas taivas". Paratiisi ei heidän mielestään ole kuitenkaan vielä taivas, vaan jonkinlainen "välitila". He opettavat, että Jeesus on paratiisissa, välitilassa eli kolmannessa taivaassa. Kuitenkin Raamattu sanoo, että Jeesus on taivaassa ja on Jumalan kaikkivaltiaan oikealla puolella, Apt.7:55 "...Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella".

TÄSSÄ VAIHEESSA TÄYTYY KYSYÄ: ONKO JEESUS PARATIISISSA VAI TAIVAASSA? Vai onko kenties niin, että paratiisi onkin taivas? Vai onko niin, että Jeesus välillä käy paratiisissa ja välillä on Isänsä luona taivaassa? Niin kuin huomaamme, "VÄLITILA OPPI" on mitä suurinta harhaoppia ja se sortuukin omaan "ihmisviisauteensa".

Matt.26:38" Silloin hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani." Monet harhaopettajat sanovat, että jos kerta Jeesuksellakin on sielu, niin tottahan toki meillä kaikilla muillakin silloin se on. Mutta, niinkuin tulemme kohta huomaamaan, tässä ei tarkoiteta mitään erillistä osaa ihmisessä vaan kokonaisuutta. Tämän kohdan vuoden 92-käännös suomentaakin oikein: "Hän sanoi heille: "Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani". Sielu on siis kokonaisuus, IHMINEN. Se voi myöskin olla eläin ( 1 Moos.9:3-4).Tarkemmin sanottuna sielu on kokonaisuus, joko eläin tai ihminen...

2 Kor. 5:8" Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö. Tätä tekstiä on käytetty kun on haluttu osoittaa erheellisesti, että uskovan kuollessa hän vain muuttaa pois ruumiista Herran tykö. On kuitenkin huomattava, että tekstiyhteydestä ei käy mitenkään selville, ETTÄ TÄSSÄ KOHDEN PUHUTTAISIIN "KUOLEMATTOMASTA SIELUSTA ERILLÄÄN RUUMIISTA "! Tätä Raamatun kohtaa ei siis voi mitenkään yhdistää kuolemattomaan sieluun, joka "lähtee vaeltamaan heti kuoleman jälkeen paratiisiin" kuten monet virheellisesti asian tulkitsevat. Tässä tekstiyhteydessä Paavali yksinkertaisesti odottaa sitä, että Jeesus tulisi hänen elinaikanaan ja näin hän saisi kokea "nopean muuttumisen" kun hänet temmattaisiin Herraa vastaan yläilmoihin,1 Kor.15:51-54"Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu". / 1 Tess.4:15-17"Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa". PAAVALI SIIS YKSINKERTAISESTI ODOTTI TAPAHTUMAA, JOLLOINKA JEESUS SAAPUISI NOUTAMAAN OMIAAN. Näin meidänkin tulisi tehdä. Tämä tekstiyhteys ei siis puhu mistään "kuolemattomasta sielusta erillään ruumiista " niinkuin monet luulevat, vaan toivosta ja odotuksesta Jeesuksen toista tulemusta kohtaan.

2 Kor.12:1-4" Minun täytyy kerskata; se tosin ei ole hyödyllistä, mutta minä siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen - oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää. Ja minä tiedän, että tämä mies - oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää - temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua". "Paavali kertoo tässä erityisesti näyistä eli ilmestyksestä, joka hänellä oli neljätoista vuotta aikaisemmin. Hän sanoo, ettei itse tiedä oliko hän tämän näyn aikana ruumiissa vai poissa ruumiista. Tämä teksti on usein otettu perusteluksi käsitykselle, jonka mukaan ihmisellä todellakin on sielu tai henki, joka kykenee irtautumaan ruumiista, kokemaan ja näkemään asioita ilman sitä ja palaamaan jälleen ruumiiseen. Tekstiä tarkasteltaessa käy ilmeiseksi, että Paavali ei tässä puhu mistään sielusta tai hengestä tämän kokemuksen yhteydessä. Lisäksi on todettava, ettei kysymyksessä suinkaan ollut kuolema vaan Paavalin oma kokemus, joka sellaisenaan on täysin verrattavissa eräiden muiden profeettojen näkyihin. Niinpä esim. profeetta Hesekiel kertoo kuinka >>henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jerusalemiin Jumalan näyissä, sisemmän portin ovelle >>(Hes.8:3). Edelleen hän kertoo kuinka henki nosti hänet ja vei hänet >>Kaldean pakkosiirtolaisten tykö, näyssä, Jumalan Hengen voimalla>>(Hes.11:24). Samantapainen kokemus oli myös apostoli Johanneksella hänen ollessaan maanpakolaisena Patmos-saarella. Hänetkin kuljetettiin >>hengessä erämaahan>>, missä hän sai nähdä mm.näyn helakanpunaisesta pedosta, jolla oli nainen selässään (Ilm.17:3).Tällaiset näyt ja ilmestykset eivät kuitenkaan todista mitään kuolleiden tilasta, koska niillä ei ole mitään tekemistä kuoleman kanssa. Kaikki profeetat ja apostolit olivat näkyjä nähdessään eläviä ja kokivat nämä yliluonnolliset ilmestykset olotilassa, jota he tuskin pystyivät itsekään täysin kuvailemaan. Paavalilla näyttää näitä näkyjä olleen useamminkin. Mitä tulee Paavalin käyttämiin sanoihin >>ruumiissa>> j a>>poissa ruumiista>> on ilmeistä, että tässä ei suinkaan ole kysymys muusta kuin yrityksestä kuvailla sitä kuinka näyn näkijä tuollaisena hetkenä on irti luonnollista ympäristötekijöistä , jotka hän normaalisti kokee ruumiissaan ja sen välityksellä. Mielenkiintoista tässä on juuri se, että näyn näkijä on niin täysin joutunut näkynsä valtaan ja niin täydellisesti irtaantunut ympäristön vaikutuksesta, että hän todella >>on läsnä>> kolmannessa taivaassa eli paratiisissa, tai hän on mukana taivaallisen tuomioistuimen äärellä kuten Daniel (Dan.7:9-10), tai hän näkee Jumalan istuvan valtaistuimellansa kuten Jesaja (Jes.6:1). Tässä ei ole kysymys mistään sielunvaellusopista vaan yksinkertaisesti >>Jumalan näyistä>> eli näyistä, jotka Jumala antaa palvelijoilleen määrättyä tarkoitusta varten. Tällaisten näkyjen ja ilmestysten ongelmasta on sinänsä varsin mielenkiintoinen ja vaatisi oman selvityksensä, johon tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Missään tapauksessa ne eivät todista mitään ns. kuolemattoman sielun olemassaolosta tai sen kyvystä elää aistittavaa elämää erossa ruumiista. Olemme jo aikaisemmin havainneet, ettei sellainen käsitys perustu Raamattuun". (Ote kirjasta: Tavoitteena kuolemattomuus: Wiljam Aittala)

Fil.1:22-24" Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin siitä koituu hedelmää työlleni, ja silloin en tiedä, minkä valitsisin. Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi; mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi. Tätä paikkaa monet harhaopettajat käyttävät hyväkseen perustellakseen, että "sielu kuolemattomana lähtee ruumiista uskovaisen ollessa kysymyksessä, kohti paratiisia ". Tässä Raamatun kohdassa Paavali ei kuitenkaan puhu "hengestään" eikä "sielustaan" vaan ITSESTÄÄN , KOKONAISUUTENA. Kysymys on siis koko persoonasta. Tätä Raamatun paikkaa ollaan käytetty puolustettaessa käsitystä, että sielu kuolemattomana eroaa ihmisen kuollessa, siitäkin huolimatta, vaikka Paavali muissa kirjeissään ei tällaista tulkintatapaa tuekaan (1 Tess.4:14-17). Myöskään tämä Raamatun kohta ei puhu mitään siitä, että ihminen HETI KUOLEMANSA JÄLKEEN PÄÄSISI KRISTUKSEN LUOKSE. On selvää ja täysin Paavalin opetuksen mukaista, että hän tarkoitti yksinkertaisesti tässä sitä prosessia mikä tulee tapahtumaan kun Jeesus tulee hakemaan omiaan. Paavali toisaalla kirjeissään puhuu erittäin selvästi miten ja milloin ylösnouseminen "kuoleman unesta" tapahtuu. (Room.8:23 / 1 Kor.5:5/ 1 Kor.15:51-55/ 2 Kor.5:2/ Kol.3:4/ 1 Tess.4:16-17/ 2 Tes.2:1 / 2 Tim.4:7-8).

ONKO HELVETTI IKUINEN PIINAN PAIKKA?

Käsittelemme niitä Raamatunpaikkoja, joita "harhaopettajat" ovat käyttäneet innokkaasti puolustaessaan näkemystään "loppumattomasta piinasta" viimeisen tuomion jälkeen. Monet seuraavista Raamatun kohdista käsittelevät ehkä sinunkin mielestäsi juuri loppumatonta helvettiä ja siksi onkin tärkeää, että pyydät Jumalan Pyhän Hengen valaisemaan sinulle seuraavien Sanan kohtien TODELLISTA MERKITYSTÄ.

Se ei tule olemaan helppoa, sillä sinut on ehkä opetettu uskomaan asioihin väärällä tavalla. Tavalla, joka on saanut näkemyksesi myöskin Jumalan Sanan kertomasta viimeisestä tuomiosta vääristymään. Kuitenkin haluan, että jos et ole kirjaa lukiessasi tullut vakuuttuneeksi sanomasta, jonka Taivaallinen Isämme on sydämellesi laskenut, niin ethän myöskään silloin luulottele itsellesi sitä tapahtuneen. Sinulla on lupa epäillä jokaista opetusta mitä sinulle Raamatusta annetaan.

Mutta ethän myöskään hylkää opetusta, jota olet tämän kirjan sivuilta saanut, jos nämä opetukset ovat saaneet sinut vakuuttumaan asioista, joita sinulle Jumalan Pyhästä Sanasta olen saanut jakaa. Oli niin tai näin, tärkeätä on, että KUKIN ITSE TUTKIMME MITÄ KIRJOITETTU ON EIKÄ NIIN, ETTÄ USKOMME VAIN SOKEASTI, MITÄ MUUT SANOVAT!

Niin kuin on aikaisemmin käynyt ilmi, niin sana helvetti tulee sanasta Ge hinnom. Siellä poltettiin Jeesuksen aikana ja sitä ennenkin ihmisten ruumiita. Myöskin eläinten ruumiit poltettiin siellä. Tuleen lisättiin rikkiä eli tulikiveä palamisen edistämiseksi. Joskus kävi kuitenkin niin, että ruumis ei pudonnutkaan tuleen vaan jäi rotkon jollekin ulkonemalle. Tällöin liha mätäni ja madot söivät sen. Ge hinnom oli siis paikka, jossa tuli paloi jatkuvasti ja madot eivät kuolleet. Ge hinnom on siis vertauskuva helvetistä, paikasta jossa jumalattomat viimeisen tuomion jälkeen tuhotaan. On huomattava, että sinne ei koskaan heitetty elävää ihmistä, vaan aina kysymyksessä olivat ruumiit. Siis jo kuolleet ihmiset...

Siirtykäämme nyt tarkastelemaan Raamatun paikkoja, joilla harhaopettajat pyrkivät selittämään naurettavaa oppiaan helvetistä loppumattomana piinan paikkana, ja tulet huomaamaan, että seuraavat Raamatun paikat eivät todellisuudessa todista mitään siitä, että helvetti olisi loppumaton, vaan lopullinen hävitys jumalattomista...

Mark.9:43-48" Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen, jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu. Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin, jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin, jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu. Tässä todellakin puhutaan "sammumattomasta tulesta". Harhaopettajat perustelevatkin kyseisellä Raamatunpaikalla sitä, että helvetin tulijärvi on sammumaton ja siksi siellä syntinen kärsii iankaikkisesti. Mutta puhuttaessa "sammumattomasta tulesta" ei suinkaan tarkoiteta tulta, joka ei ikinä sammu. Otetaanpa Raamatusta muutama esimerkki. Annetaan siis Raamatun itse selittää itseään, Jer.17:27"Mutta jos ette kuule minua ettekä pyhitä sapatinpäivää, vaan kannatte kantamuksia ja kuljette Jerusalemin porteista sapatinpäivänä, niin minä sytytän tuleen sen portit, ja tuli on kuluttava Jerusalemin palatsit, eikä se ole sammuva." Tässä Jumalan profeetta Jeremia ennustaa Jerusalemin tuhon. Jumala käyttäisi tässä tuhoamisessa tulta, joka ei sammu. Toteutuiko tämä ennustus? Kyllä! 2 Aik.36:21"Ja niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan - niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi - kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut".Jokainen halukas voi matkustaa Jerusalemiin katsomaan, onko siellä vielä tuli, sillä eihän sen pitänyt sammua. EI, EI SIELLÄ MITÄÄN TULTA ENÄÄ OLE. TULI OLI SAMMUMATON SIKSI, että se teki tehtävänsä mitä varten Jumala oli sen lähettänytkin. Se ei sammunut ennenkuin työ oli saatettu päätökseen. Joten ymmärrämme hyvin, että tässä käytetty " sammumaton tuli", on siinä mielessä sammumaton, että se tekee sen tehtävän, mitä varten Jumala on sen kulloinkin lähettänyt tekemään. Sammumaton tuli siis tekee sen, mitä Jumala sen käskeekin tekemään. Tuli ei ole sammumaton siinä mielessä, että ITSE TULI EI SAMMUISI KOSKAAN.

Ilm.14:10-11" niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä. Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin. Puhuttaessa helvetistä, tulikivijärvestä, käytetään tässä sanaa iankaikkinen. Aapeli Saarisalo on kuitenkin suomentanut tämän kohdan paremmin omassa Uuden testamentin käännöksessään:"Heidän vaivansa savu nousee maailmanajasta maailmanaikaan."(selvästikin tarkoittaa, että jakso ei ole "loputon" niinkuin harhaopettajat virheellisesti opettavat). Tähän Raamatun paikkaan löytyy selitys Jesajan kirjasta. Tässä Jesaja ennustaa Eedomin kohtalon. Joten tarkastelkaamme sitä hieman, Jes.34:9-10" Edomin purot muuttuvat pieksi ja sen multa tulikiveksi; sen maa tulee palavaksi pieksi. Ei sammu se yöllä eikä päivällä, iäti nousee siitä savu; se on oleva raunioina polvesta polveen, ei kulje siellä kukaan, iankaikkisesta iankaikkiseen". Myöhemmin arkeologit ovat löytäneet kaivauksissaan Edomin maan. Mitä he ovat havainneet? Palaako siellä vielä tuli? Ei, ei siellä mitään tulta enää pala. Kuitenkin he ovat kaivauksissaan saaneet selville, että Eedomin maan tuhosi tuli. Jesajan ennustus oli siis käynyt toteen. Kuitenkin Jesajan ennustus ennusti, että ne palavat loputtomasti, tulen ei pitänyt sammua yöllä eikä päivällä. Onko niin, että Jesajan ennustus ei käynytkään toteen? Kyllä se kävi, Eedom tuhottiin tulella. Huomaamme siis, että Jesaja vain kuvaili tulen iankaikkista vaikutusta, sitä, että tuli tuhosi kaiken, että tuli oli iankaikkinen siinä mielessä, että se teki tehtävänsä lopullisesti. Jesaja kuvailee siis voimakkaasti PERUUTTAMATONTA HÄVITYSTÄ. Ilmestyskirjan kirjoittaja Johannes vain lainaa näitä Jesajan sanoja kuvaillessaan peruuttamatonta hävitystä...

Matt.18:8" Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen. Matt.25:41" Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Näissä Raamatun kohdissa Jeesus ei sano; MENKÄÄ IANKAIKKISEEN PIINAAN, vaan Hän sanoo: MENKÄÄ IANKAIKKISEEN TULEEN. Tuli on siis iankaikkinen, mutta niinkuin kaikki ymmärrämme, tulessa ei voi kukaan elää iankaikkisesti. Sillä Jumalan tuomion tuli on KULUTTAVA TULI, Hebr.10:26-27"Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat".

Juud.1:7" ..samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta. Tämä Sanan kohta kertoo meille, että Sodoma ja Gomorra kärsivät IANKAIKKISEN TULEN rangaistuksen. Nämä kaupungit Jumala tuhosi . Sodoma ja Gomorra on jo aikoja sitten tuhottu, niitä ei enää ole. Nyt ne ovat Kuolleen meren pohjassa. Tuli oli kuitenkin iankaikkinen. Eikö tulen pitäisi nytkin palaa, jos iankaikkinen tuli tarkoittaisi loppumatonta tulta siinä mielessä niinkuin harhaopettajat opettavat? Emmekö tästäkin Raamatun paikasta huomaa, että iankaikkinen tuli oli iankaikkinen siinä mielessä, että se teki sen tehtävän, mitä varten Jumala sen lähettikin. Huomaamme siis, että tuho oli lopullinen, ei suinkaan loppumaton. Tuli oli siis iankaikkinen, ei suinkaan Sodoma ja Gomorra. Samoin syntinen sielu (ihminen) tuhotaan lopullisesti iankaikkisella tulella. Tällöin sielu ei ole iankaikkinen, vaan tuli joka sen tuhoaa lopullisen tuomion jälkeen, on iankaikkinen. Jesajan sanookin Jumalan tulesta osuvasti,Jess.26:11".. kuluttakoon heidät tuli, joka sinun vihollisesi kuluttaa".

Ilm.20:10" Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti. Näissäkin Raamatun kohdissa Aapeli Saarisalo suomentaa "iankaikkinen " sanan sanoilla "maailman ajasta maailmanaikaan", mikä onkin oikeampi suomennos! Raamattu kertoo meille, mikä on tulikivijärvi, Ilm.21:8"Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema." Jokainen meistä ymmärtää, että elämän vastakohta on kuolema. Ei suinkaan elämä, kuten jotkut virheellisesti opettavat.

Jotkut opettavat, että saatana, sielunvihollinen elää iankaikkisesti. Että hän piinaa ihmisiä helvetissä eikä kuole koskaan, niinkuin eivät kuole nekään jotka helvetissä ovat. Tämä ei kuitenkaan voi olla mahdollista, sillä itse saatanakin tuhotaan ja kerran hänkin on muuttuva tuhkaksi. Hesekiel kuvaillessaan sitä, mikä asema Luciferilla oli taivaassa ja kertoessaan hänen lankeemuksestaan kertoo mm. seuraavaa, Hess.28:18-19"Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niin minä annoin sinun keskeltäsi puhjeta tulen; se kulutti sinut. Ja minä panin sinut tuhaksi maahan kaikkien silmäin edessä, jotka sinut näkivät. Kaikki tuttavasi kansojen seassa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi. Kauhuksi olet sinä tullut, eikä sinua enää ole, hamaan ikiaikoihin asti". Niin kuin huomaamme, viimeisen tuomion jälkeen saatanakin tuhotaan iankaikkisella tulella. Huomaamme, että mitenkään ei voi olla mahdollista se, että saatana vaivaisi jumalattomia helvetissä, sillä hän itsekin joutuu tuhon omaksi. Ei saatana voi ketään enää silloin kiusata, sillä häntä ei yksinkertaisesti enää ole! Jesaja esittääkin mielenkiintoisen kysymyksen juuri siitä , että voiko kukaan ylipäätänsä asua "iankaikkisessa hehkussa",Jes.33:14"Kuka meistä voi asua kuluttavassa tulessa, kuka asua iankaikkisessa hehkussa"?Vastaus on yksinkertainen: EI KUKAAN!!!

Jumalattomille varattu iankaikkinen tuli on kerran tuhoava kaikki jumalattomat niinkuin myös saatanan ja hänen enkelinsä lopullisesti, Jes.33:10-12" Nyt minä nousen, sanoo Herra, nyt minä itseni korotan, nyt minä kohoan korkealle. Olkia te kannatte kohdussanne, akanoita synnytätte; teidän kiukkunne on tuli, joka kuluttaa teidät. Ja kansat poltetaan kuin kalkki, kuin katkotut orjantappurat, jotka tulessa palavat".

Mitä sitten tarkoittaa "iankaikkinen tuli"? Mitä Raamattu tarkoittaa kun se puhuu "iankaikkisesta". Sana iankaikkinen tulee sanasta aion. Sillä on kolme merkitystä, sanalle aion on kolme synonyymiä: maailmanaika, epämääräinen ajanjakso , tai loputon aika eli iankaikkisuus. On siis selvää , että jos sana aion käännetään joka kerta sanaksi loppumaton, niin se ei tee oikeutta Pyhän Kirjan sanomalle. Näin kuitenkin useat harhaopettajat tekevät. Siksi on syytä tarkastella, että onko Raamatussa todellakin kohtia joissa sana iankaikkinen, ikuinen onkin osoittautunut joksikin sellaiseksi, mikä ei olisikaan ikuista ja iankaikkista.

2 Moos.40:15"Ja voitele heidät, niinkuin sinä voitelit heidän isänsäkin, että he pappeina palvelisivat minua. Niin tämä on oleva heille voitelu ikuiseen pappeuteen, sukupolvesta sukupolveen". Me tiedämme, että Aaronin pappeus ei ole enää voimassa. Se yksinkertaisesti kuului Vanhan testamentin jumalanpalvelussäädöksiin, jotka nyt on kumottu. Tästä kertoo meille mm. Hebrealaiskirje luvussa 7 jakeissa 11 -18,"Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan? Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos. Sillä se, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut. Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut. Ja tämä käy vielä paljoa selvemmäksi, kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen, joka ei ole siksi tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta. Sillä hänestä todistetaan: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan." Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön. Niin kuin huomasimme, pappeuden piti olla ikuista ja kuitenkaan se ei sitä ollut. Tällä kertaa sana aioon olisikin tullut suomentaa "epämääräiseksi ajanjaksoksi".

1 Sam.1:22" mutta Hanna ei lähtenyt, vaan sanoi miehellensä: "Kun poika on vieroitettu, vien minä hänet sinne, niin että hän tulee Herran kasvojen eteen ja saa jäädä sinne ainiaaksi." Tässä Hanna lupaa lapsensa Jumalalle ainiaaksi. Mitä hän tällä tarkoitti, selviää jakeessa 28:"Sentähden myös minä suostun antamaan hänet Herralle: kaikiksi elinpäiviksensä hän olkoon Herralle annettu. Niin kuin huomaamme, tässäkin kohtaa sana aion olisi pitänyt suomentaa tarkoittamaan "tiettyä ajanjaksoa, epämääräistä ajanjaksoa".

Joona.2:1"Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä". Kuitenkin Joona itse selittää tapahtunutta seuraavalla tavalla jakeessa 7,"Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani". Ristiriitaako, ei tietenkään. Meidän on vain ymmärrettävä, että kaikissa kohdin sanaa aioon ei tule suomentaa sanalla iankaikkisesti eli loputtomasti.

Monet sanovat, että jos iankaikkinen helvetti ei ole loppumaton piinan paikka, niin silloin myöskään taivaassa olo ei olisi ikuista. He ymmärtävät, että iankaikkinen elämä Jumalan luona on vastakohta iankaikkiselle kidutukselle saatanan luona. Näin he laittavat "iankaikkisuutta" tarkoittavan sanan tarkoittamaan samaa molemmissa tapauksissa. Mutta tämä on virheellinen tulkinta asiasta. Puhuttaessa taivaan autuudesta sana aion on silloin aina suomennettava tarkoittamaan LOPUTONTA AIKAA.

Jess.66:24" Ja he käyvät ulos katselemaan niiden miesten ruumiita, jotka ovat luopuneet minusta; sillä heidän matonsa ei kuole, eikä heidän tulensa sammu, ja he ovat kauhistukseksi kaikelle lihalle." Tätä Raamatun kohtaa lainataan usein myöskin Uudessa testamentissa. Perusteeksi helvetin loppumattomalle piinalle kuulee usein sanottavat, että eihän siellä matokaan kuole. Tämän tekstin suhteen on ensinnäkin todettava ettei siinä puhuta mitään siitä, että tätä katselemista kestäisi loputtomasti ja ainaisesti. Jos tutkimme tämän tekstin sen oikeassa yhteydessään, merkitsee se enintään sitä, että pelastuneet näkevät jumalattomien lopullisen rangaistuksen. Silloin, jossakin vaiheessa, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat luopuneet Jumalasta. On huomattava, että tässä tekstissä ei puhuta ELOSSA OLEVISTA SIELUISTA, joita jatkuvasti piinataan. Teksti ei tällaista ajatusta tunne, vaikka epäilemättä on niin, että monet ovat siihen sellaisen ajatuksen liittäneet. (Tavoitteena kuolemattomuus, Wiljam Aittala).

Ilm.19:20" Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa. Monet pitävät tätä Raamatun paikkaa perusteena sille, että tulikivijärvessä voi elää, sillä tämän jakeen mukaan kun sen yhdistämme Ilmestyskirjan lukuun 20 jakeeseen 10, petokin eli tulikivijärvessä 1000 vuotta. Selvyyden vuoksi vielä katsokaamme tarkemmin tuota toista ilmestyskirjan kohtaa: Ilm.20:10" Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti". Kun aikoinani itse kuuluin Imatran helluntaiseurakuntaan, kun vielä itse uskoin epäraamatulliseen oppiin helvetistä, jossa kaikkia jumalattomia kidutetaan loputtomasti, niin itsekin koin, että edellä mainitut Raamatun kohdat olivat peruste helvetin loppumattomalle olemassaololle. Enää en niin luule. Ai miksikö? No tarkastelkaamme hieman asiaa Raamatun valossa, ei ihmisten vajavaisten opetusten valossa. Ensinnäkin on syytä huomata, että kohdassa 20:10 ei mainita mitään siitä, että väärä profeetta ja peto OLISIVAT ELOSSA. Raamattu ei kerro meille, että missä muodossa peto ja väärä profeetta ovat tulikivijärvessä. Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen mukaan, voisimme hyvinkin vetää sen johtopäätöksen, että he ovat siellä tuhkana. Jonkinlainen tuhoaminen näissä ilmestyskirjan luvuissa on joka tapauksessa käynnissä, Ilm.19:21"Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa". Nämä edellä mainitut Raamatun paikat eivät mitenkään voi vakuuttaa meitä siitä, että tulikivijärvessä voisi elää. Vaikka huomaammekin, että 1000 vuotta oli kulunut ja tulikivijärvessä vieläkin oli peto ja väärä profeetta, niin meidän tulee huomioida myöskin se tosiseikka, että mikään ei sano, että he olisivat siellä elossa. Myöskin meidän tulee muistaa se, että vaikka ajattelisimmekin, että peto ja väärä profeetta olisivat elossa, mikä kylläkin on harhaanjohtava tulkinta, niin silti se ei tarkoita sitä, että IHMINEN PYSTYISI ELÄMÄÄN TULIKIVIJÄRVESSÄ!!! Tämä Raamatunpaikka ei siis tue käsitystä ikuisesta piinasta sen enempää kuin Tuonelan esikartanon helvetillisestä jatkuvasta kidutuksestakaan.

Olemme käsitelleet lyhykäisesti mikä on oikea Raamatullinen oppi sielun, ruumiin ja hengen osalta. Olemme myöskin todenneet, että helvetti ei ole ikuinen kidutuksen paikka. Myöskään ihminen ei heti kuollessaan mene joko paratiisiin tai Tuonelan esikartanoihin. Vaan sen sijaan olemme huomanneet, että sielu tarkoittaa useimmissa kohdissa ihmistä kokonaisuudessaan. Myöskin helvetin olemme huomanneet tuliseksi järveksi, toiseksi kuolemaksi, ei siis elämäksi niinkuin monet harhaanjohtavasti opettavat. Ihmisen olemme Raamatun ilmoituksen mukaan huomanneet kuoleman jälkeen vaipuvan "kuolonuneen".

Miksi olemme näitä asioita käsitelleet? Miksi olen näihin asioihin uhrannut näinkin monta sivua kirjastani? Onko tärkeää se, miten ymmärrämme nämä asiat? Annetaan Raamatun itsensä vastata, Ps.27:8" Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani." Herra, minä etsin sinun kasvojasi". / Ps.119:10-12"Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi. Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan. Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi".

Käyn paljon oppikysymyksiä läpi tässä kirjassani. Miksi? Siitä syystä, että erilaiset opinkäsitykset jakavat Jumalan lapset eri leireihin, mikä on valitettavaa. Jos löydämme yhteisen Raamatullisen opin, niin on täysin selvää, että silloin löydämme myöskin sisaremme ja veljemme. Jos taas emme sitä löydä, niin tapaamme heidät vasta iankaikkisuudessa.

Minä ainakin haluan jo täällä alhaalla kuoleman varjojen laaksossa kokea todellista Jumalan lasten yhteyttä. Juuri siksi olen käsitellyt harhaopettajia ja vääriä oppeja. Nämä kun juuri erottavat meidät toisistamme. Jos me haluamme löytää sisaremme ja veljemme Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa, niin me tietenkin tutkimme mitä Raamattu mistäkin asiasta opettaa. Näin jäävät syrjään ikään kuin automaattisesti "ihmisopit" ja näin löydämme toisemme...

Vain usko Jeesukseen Kristukseen voi meitä yhdistää ja vain siten, että opimme paremmin Häntä tuntemaan. Ja vain Raamattua lukemalla me voimme seurustella Vapahtajamme kanssa. Joten, jos haluamme kokea todellista taivasyhteyttä niin pyrkikäämme repimään jokaisen istutus, jota Taivaallinen Isämme ei ole istuttanut.

Niin kuin kirjan alussa käsittelimme, on Jumalan seurakunta, Kristuksen ruumis hajallaan ympäri maailmaa. Niin kuin maailman uskovaiset, uudestisyntyneet perheenjäsenet, niin myöskin kauniissa Suomen maassamme Jumalan perhe on saatanan valheen vaikutuksesta hajotettu erilaisiin kirkkokuntiin ja herätysliikkeisiin. Tämän kirjan tehtävä on kuitenkin olla kertomassa vilpittömille Jumalan lapsille totuutta joka nousee Raamatun lehdiltä. Totuutta siksi, että tietäisimme, mikä on oikea Raamatullinen oppi edellä mainituista asioista. Jokainen voi sitten, riippumatta siitä, missä kirkkokunnassa elää, tarkastella omaa näkemystään ja ennen kaikkea sitä, että onko se oikea. Onko se Raamatullinen?

Jos se ei ole Jumalan Sanan ohjeitten mukainen, niin silloin on syytä nöyrin sydämin ensinnäkin ottaa se valo vastaan, jota Taivaallinen Isämme tarjoaa ja myöskin kuuluttaa muille veljille ja sisarille, jotka näissä opinkohdissa elävät pimeydessä, totuutta. Jokainen Jumalan lapsi on maailmalle valkeus. Jos me vaikenemme totuuksista, joita Jumala on Pyhän Henkensä kautta meille Raamatustaan ammentanut, niin silloin me olemme valhettelijoita. Silloin me kiellämme veljiltämme ja sisariltamme siunaukset, joita he voisivat saada tietäessään totuuden näistä asioista.

Raamatullinen oppi ihmisestä ja siitä mikä on ihmisen osa viimeisen tuomion jälkeen on tarpeellinen. Jos se ei olisi tarpeellinen, niin miksi Jumala sen olisi Sanaansa palvelijoidensa kautta laittanut? Kun tiedämme Raamatullisen opin näistäkin asioista, niin meille tulee entistä vahvemmaksi se tosiasia, että JUMALA ON RAKKAUS. Huomaamme, että kuva jonka harhaopettajat, usein tietämättömyyttään ovat meille maalanneet, on valheellinen. Nämä tällaiset opetukset kertovat meille kostavasta ja ilkeästä Jumalasta. Eikö tämä tällainen opetus ole Jumalan pilkkaa?

Me, jotka nyt tiedämme totuuden näistä asioista, voimmekin painaa päämme rukoukseen ja rukoilla lailla Stefanuksen, "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!"(Apt.7:60). Sillä nämä tällaiset harhaopettajat elävät itse tässä asiassa pimeydessä, eikä jostain syystä, luultavasti heidän ylpeytensä johdosta, taivaallinen valo ole päässyt heitä johdattamaan KOKO TOTUUTEEN. He sanovat omistavansa Kristuksen ja kuitenkin laiminlyövät Jumalan Sanan tutkimisen. He sanovat olevansa pelastettuja ja kuitenkin antavat opetuksillaan maailmalle kuvan Jumalasta, joka kiduttaa ihmisiä viimeisen tuomion jälkeen, ja sitä ennenkin, tulessa.

Nämä tällaiset ihmiset uskovat mieluummin pakanallisiin oppeihin sielun kuolemattomuudesta kuin vaivautuvat ottamaan selvää, mikä on totuus tässä asiassa. Nämä tällaiset harhaopettajat joutuvat kyllä kerran vastaamaan opetuksistaan itse Herrojen Herralle ja Kuningasten Kuninkaalle Jeesukselle Kristukselle. Joten asenteenamme olkoonkin :"olkoon Jumala heille armollinen".

Oppi sielun kuolemattomuudesta erillään Kristuksesta laskee perustuksen spiritismille. Kun tiedämme, että kuolleet nukkuvat eivätkä tiedä mitään, niin tiedämme myöskin, että vainajat eivät voi ilmoittaa mitään. Kaikki istunnot, joissa otetaan yhteyttä vainajiin ovat täten vain saatanan petosta.

Katolinen kirkko on uudelleen nousemassa vaikuttavaan asemaansa. Tästä kertovat meille lukuisat teokset joissa kuvaillaan "Marian ilmestymisiä". Näissä "ilmestymisissä" Maria on ilmoittanut, että Jeesus tulee pian ja hän on ikään kuin "tien tasoittaja" tälle tulevaisuuden suurelle tapahtumalle. Ihmisiä on usein ollut kokoontuneina satoja ja jopa tuhansia kerrallaan näissä ilmestymisissä. He ovat omin silmin nähneet mitä eriskummallisimpia asioita. Maria on ilmestynyt suurille ihmisjoukoille ja nämä ovat sokeasti nielleet saatanan suuren valheen. He ovat silmillään enemmän uskoneet kuin mitä Raamattuun on kirjoitettu.

Näille tällaisille ihmisille on saatanan ollut helppo esittää valheitaan, koska nämä ihmiset uskovat, että kuollut ei nuku vaan että hän elää "tietoista " elämää jossakin. Jos he olisivat tutkineet Raamattua, niin he olisivat helposti erottaneet valheen oikeasta. Mutta koska he eivät ole tutkineet Raamattua, ovat he joutuneet eksyksiin. Totuus on, että Maria ei voi ilmestyä kenellekään, sillä hän nukkuu kuolonunta.

Näissä tapauksissa saatana, tuo sielujemme vihollinen on vain tekeytynyt Mariaksi ja näin eksyttänyt monia. Ja juuri näiden ilmestysten kautta on katolinen kirkko saanut lisää valtaa!!! Niin kuin huomasimme, niin ei ole samantekevää miten ymmärrämme opin sielun kuolemattomuudesta.

Tänä päivänä on myöskin paljon niitä "uskovia" jotka ovat nielleet saatanan valheen, saman kuin se esitti Eevalle paratiisissa, 1 Moos.3:4" Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole". Näille tällaisille ihmisille erilaiset ilmestykset "kuoleman rajan toiselta puolen" ovat valitettavan usein todellisuutta. Ystävät ja lähiomaiset ovat heille ilmestyneet ja kertoneet asioita, joista on ollut vain tämä "näkijä" tietoinen. Näin he ovat mukamas saaneet varmuuden siitä, että tuo ilmestys oli todellakin ollut aito. Tätä oppia he ovat sitten levittäneet ympärilleen ja saaneet muutkin ihmiset valheen verkkoon.

On kuitenkin huomattava se, että useinkaan he eivät tee tätä "tietoisesti" vaan he ovat harmi kyllä, itsekin eksyksissä. Miten toinen sokea voisi toista sokeaa taluttaa? Joten varoitus on tällaisille ihmisille paikallaan ja myöskin niille, jotka tällaisten ihmisten valtapiirissä ova,Kol.2:18"Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, ...joka pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama".

Katolinen kirkko kutsuu itseään "äitikirkoksi". Sen tehtävänä on, niinkuin se itse julistaa, saada uskovat "äitikirkon helmaan". Tämä ei tule olemaan sille vaikeaa, sillä tämän päivän kristillisyydessä on yllättävän paljon katolisen kirkon oppeja. Tämän päivän ihmiset, yllättävää kyllä, eivät ole kovinkaan kaukana katolisesta opista. Itse asiassa he elävät niissä!!!

Muutamia mainitakseni: Edellä käsitelty sielun kuolemattomuusoppi erillään Kristuksesta on saanut maailmassa vankan jalansijan juuri katolisen opetuksen aikaansaamana. Oppi helvetin ikuisesta piinasta on katolisen kirkon oppi. Katolinen kirkko on myöskin muuttanut lepopäivän sunnuntaille. Sylivauvakaste on myöskin katolista alkuperää. Pyhäinjäännösten palvonta ja monet, monet muut opit ovat katolista alkuperää. Voikin hyvin sanoa, että tämän päivän kristillisyyttä voisikin verrata pieneen poikaan, joka on juuri lähtenyt kotoaan ja yhä kuljettaa taskussaan äitinsä kuvaa! Turhaan ei katolinen kirkko kutsu itseään ÄITIKIRKOKSI...

Kun me tiedämme, mikä on oikea Raamatullinen oppi, niin silloin alamme paremmin ymmärtää, että ketkä ovat veljiämme ja sisariamme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Paneutukaamme hetkeksi kysymykseen, jonka äärellä olemme koko ajan olleet. Muistamme kirjan alussa esitetyn isän kirjeen lapsilleen ( luku 9). Me olemme samassa tilanteessa kuin nuo lapset. Olemme nyt saaneet tietää mikä on Jumalan Rakkauskirjeen eli Raamatun opetus näistä edellä mainituista asioista. Se on tärkeätä, todella tärkeätä.

Onko niin, että jos muut uskovat toisella tavalla, niin he eivät olisikaan veljiämme ja sisariamme? Vastaus on yksinkertainen. Mutta jotta sen paremmin sisäistäisimme ja ymmärtäisimme, niin esitettäkään kysymys ja etsittäköön vastausta. Tässä ja nyt, sinä ja minä oppaanamme Raamattu, tuo Jumalan ilmoitus ihmisille.

Käsittelimme tässä luvussa, mitä kuolemassa tapahtuu. Itse asiassa sillä ei pitäisi olla niinkään suurta merkitystä kuin sillä, mitä tässä elämässämme pitäisi tapahtua TÄSSÄ JA NYT.

Sanot ehkä olevasi uskovainen! Tiesitkö, että taivaassa ei ole enää uskovaista ja ei uskovaista? Siellä ovat vain Herran omat? Tiesitkö, että voit olla uskovainen vain täällä ajassa, Room.8:24"Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee"?

Jotta pääsisit kerran kirkkauteen, tulee sinun tehdä täällä ajallisessa ajassa oikeat ratkaisut. Mitä ne ovat? Sanot olevasi uskovainen, etkä kuitenkaan tiedä Herran tahtoa. HÄPEÄ!